Kavan aloittaessa vihdoin ekat juoksut, ollaan Mila on päässyt tuuraamaan Kavaa tokotreeneihin. Se on tehnyt pari kertaa kokeenomaisen ALO-luokan viime torstaina treeneissä ja edellisellä viikolla Hannan ja Oskun kanssa treenaillessa. Viime torstaina toimimme ihan kuin virallisissa kisoissa toimittaisiin, käytin saman määrän käskyjä ja välipalkkaukset tein pelkästään sosiaalisesti. Huippu snautserin vire kesti kuin kestikin! Koutsilta tuli palautetta, että miksi et ole sen kanssa kisoissa käynyt, kun meno näyttää jo sen verran valmiilta. Nyt voisin kuitenkin vasta sanoa meidän olevan valmiina kokeeseen. Ollaan alettu löytää sellainen meidän omanlainen tapa treenata ja pitää treenit tarpeeksi yllätyksellisinä, Milan tuntien myös "alkuherättelyn" merkitys on korostunut.
Mahtava oli saada positiivista palautetta, että ainakin jotain ollaan osattu tehdä oikein, kun koutsi näki Milan monta vuotta sitten edellisen kerran tokoilemassa.
Täytyy vaan etsiä meille nyt joku koe jostain. Kesäkausi sattuu just harmillisesti alkamaan ja monet kokeet siirtyvät ulkokentille, ne ovat liian iso riski vielä - jos vaikka sattuu tulemaan vettä taivaan täydeltä, voi olla ihan sata varma, että silloin meillä ei tehdä yhtään mitään.
Kavan juoksulomaillessa ei olla kuitenkaan lomailtu kotona. Se harjoittelee peräpään käyttöä edelleen (huoh, milloinhan Kava alkaa vihdoin tajuta, että omistaa myös takajalat...). Seuruussa sillä on tosi hyvä asenne, mutta sitä me ei toistaiseksi treenata sen enempää ennen kun saadaan takajalat mukaan menoon. Kapulaa ollaan aloiteltu vähitellen, sen Kava oppi ihan muutamassa illassa. Pienellä paimenkoiralla on kuitenkin luonnollisesti vielä piiiitkä matka, ennen kun sen kanssa voi edes ajatella menoa kokeisiin. Välillä se on osoitellut todellista potentiaaliaan, mutta tarkkana saa olla, ettei kierrokset nouse kaakkoon kun tehdään vähänkään jotain vauhdikkaampaa.
