keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Kuninkuusluokka kutsuu

Osallistuimme Kavan kanssa rallyn tuplakisoihin Koiramekassa. Edellisviikolle oli sattunut sopivasti kisanomainen treeni samassa paikassa ja tottakai hyödynnettiin tilaisuus ja käytiin treenaamassa kisatilannetta. Kava on tosi häiriöherkkä ja pitkään mietin, uskallanko ilmoittaa sitä ollenkaan Koiramekan kisoihin. Halli on iso, häiriöitä on paljon, koiria ja ihmisiä kulkee edestakaisin ovesta, joka näkyy kentälle... Syteen tai saveen, kisat kotikaupungissa, täällä päin hieman harvemmin nähdyt tuomarit ja sopiva vapaa viikonloppu, joten plussat alkoi painaa vaakakupissa miinuksia enemmän.

Palataksemme vielä niihin kisanomaisiin treeneihin. Kava teki odotellessa töitä tosi kivasti ja luottavaisin mielin mentiin radalle. Aitojen sisäpuolella Kava meni kuitenkin jotenkin ihan omiin tiloihin, sitä sai kannatella koko radan mukana ja meno tuntui kaikkea muuta kuin sulavalta. Välillä saatiin muutama parempi pätkä ja etukäteen jännittämäni kyltit sujuivat ilman virheitä. Palkkailin Kavaa aika paljon, tällaisia aidosti kisanomaisia treenejä on liian harvoin, joten yllätettiin pikkupaimen muutamilla välipalkoilla.

Odotukseni kisaviikonloppuun ei olleet tämän kenraalin jälkeen kovin korkealla, mutta kiitin itseäni siitä, että nyt halli oli "koeajettu" ja toivoin että itse tosikoitos sujuisi vähän paremmin. Pisteitä meille kuitenkin tuli hyväksyttävän suorituksen verran näissäkin mölleissä.

Kisapäivä koitti ja aamu alkoi rauhallisesti pitkällä aamulenkillä. Kotisohvalle sain päivän radat ja vielä ennen lähtöä ehdittiin katsoa päivän kiemurat. Kisapaikalla Kava oli kuumakalle, se oli vähän ylivireinen ja fiiliksellä "siellä, täällä, tuolla - yhtä aikaa". Yleensä Kavan kanssa viimeinen mielentila näkyy vahvasti myös radalla ja parhaani mukaan yritin treenailla viimeisenä oikeita asioita, että saataisiin koira edes kuuntelemaan kisakentällä. 

Radalla oli meille kivoja kylttejä, mutta kylttijärjestys ja useammassa kohtaa ollut häiriöhyppy teki omat haasteensa erityisesti itselleni ohjauksessa. Aitojen sisäpuolella Kava oli kuin eri koira. Teki aivan törkeän hienosti ja se oli ehkä parasta koskaan tekemäämme kisarallya. Itse otin useamman ohjaajavirheen ajamalla aivan kiinni kyltteihin, osittain varmistellekseni Kavan hallintaa ja osaksi varmaan meni vaan vahinkojen piikkiin. Uusittiin yksi kyltti, kun Kava teki ekstaistumisen, muuta ihmeellisyyttä ei radalle sitten mahtunutkaan. Hyppäsin kattoon, kun pisteet ilmestyi puhelimennäytölle: 92/100! Lopullisissa tuloksissa päästiin myös palkinoille, kun sijoituttiin toisiksi.


Toiselle radalle suunnattiin ilman paineita. Vaikka toivoin toki tältäkin radalta hyväksyttyä rataa, oli jo yksi näin loistava suoritus näissä vaikeissa olosuhteissa enemmän kun ikinä olisin voinut toivoakkaan. Tämä ratapohja oli meille helpompi, mutta ympäristö oli taas huomattavasti vaikeampi, kun kisakenttä oli käytävän vieressä, josta käveltiin halliin ja hallista ulos. Kava ei ollut kentälle tullessa kuulolla ollenkaan. Se vilkuili kaiken mahdollisen ja mahdottoman, josta voisi ottaa häiriötä. Tällä kertaa kuitenkin otin oman ajan. Nollasin tilanteen, otin Kavan takaisin hallintaan ja lupasin itselleni, että nyt ei todellakaan lähdetä tekemään mitään ennen kun koira on hallinnassa.

Hallintaan otto auttoi ja pian päästiin starttaamaan. Kava oli tälläkin radalla hieno, selvästi sen kanssa sai olla tarkempi kuin edellisellä radalla ja käskyttää ennen kuin se kerkeäisi itse keksiä mitään muuta. Tälläkin radalla uusin yhden kyltin, puolenvaihdon takaa. Nyt jälkeenpäin kun videolta katsoo niin ei kyllä todellakaan olisi kannattanut sitä uusia. Minusta tuntui, että pysähdyin siinä, mutta ainakaan videolta katsottaessa sitä ei niin huomaa. Vaistomaisesti huikkasin vain "uusin". No laitetaan vaikka jännityksen piikkiin. Tällä radalla tuli vähän enemmän kontrollivirheitä, vähemmän ohjaajavirheitä. Lopussa jäljellä oli kuitenkin vielä 93/100 pistettä ja näillä pisteillä oltiin lopulta tiukassa kisassa kolmansia. Aika mieletön Kava! 

Seuraavan kerran kutsuu sitten mestariluokka, kun nyt napattiin samalla RTK3 voittajaluokasta. Samalla myös tämän vuoden rallytokotavoitteet tuli saavutettua, mutta koska vuosi on vasta näin alussa niin pakkohan se mestariluokkakin on käydä tänä vuonna vielä korkkaamassa. Kaikki kuitenkin on tämän lisäksi vain plussaa ja nyt treenataan huolella erilaisia kylttiyhdistelmiä ja uusia kylttejä


Muuten kuukausi meni pitkälti hierontoja tehden, näyttötenttiin opiskellen ja ehdittiin me Hannan ja Duurin kanssa käydä heittämässä kiva kimppalenkkikin. Meillä oli viikonloppuna hierojakoulussa näyttö, joka osaltani meni kirkkaasti läpi. Nyt onkin enää kokeista vain loppukoe jäljellä ja sitten valmistuminen kolkutteleekin jo, aika jännää!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Maaliskuun metkut

Kavan kanssa pyörähdettiin päiväreissu Joensuussa rally-tokokisoissa. En pitänyt meitä vielä valmiina voittajaluokan korkkaukseen. Mutta kevään viikonloppuja katsellessa totesin, että niin monet lähikisat menee osaltani Tampereella, joten jos halusi startata suunnitelmien mukaan keväällä, se oli pakko tehdä nyt. Tuomari Taru Leskinen oli suunnitellut meille melko haastavan radan. Koiran tuli selvästi olla kuulolla lähdöstä asti, pitkälti selvittiin tutulla ja turvallisella vasemman puolen seuraamisella ja pyöritystä käännöstehtävissä oli luvassa.
Kava oli lämppäalueella hieman kuumakalle, mutta vieras halli ei taaskaantuottanut sille mitään ongelmia. Halli oli myös mukavan rauhallinen ja oli kivasti tilaa tällaisen vähän reaktiivisemmankin koiran kanssa. Lähtöalueelle siirryttäessä Kava oli vähän poissaoleva ja kuin liukasta saippuaa, jota sai vähän tasapainotella koko ajan ettei se lähtisi vallan käsistä. Tältä tuntui minusta enempi vähempi myös radalla.
Lähtö-kyltti oli loistava. Kavan kanssa ollaan tehty töitä, että se ei liiemmälti välittäisi tuomarin lähtöluvasta. -1 piste lähti haistelusta kahdeksikossa. Kympin moka oli pyllyn käyminen maassa kyltillä 7, en itse nähnyt varmaksi osuiko pylly maahan ja siinä hetken mietin, kannattaisiko uusia, mutta päätin jättää uusimatta. Hyppy oli Kavaksi hyvä, ei lähtenyt siinä liikaa kiilaamaan. Veikkaisin kuitenkin, että hypyllä oli osuutta asiaan, miksi seuraava kyltti meni pipariksi. Sieltä myös -10p ja -1p kyltin haistelusta. Vielä yksi 1 pisteen menetys kyltiltä 14, kun Kavan seisominen jäi vähän turhan eteen, josta johtuen maahanmeno meni vinoksi. 
Ääntä oli meidän treeneihin verrattuna nyt vähän normalia enemmän, kuuluipa siellä haukahduskin. Osittain uskon tämän johtuvan siitä, että Kavan kanssa ei olla vielä kamalasti tehty tällaisia pitkiä ja vaikeita ratoja ilman palkkaa. Kisarutiineita ja treeniä vaan, niin eiköhän ne pari puuttuvaa tulostakin vielä saada kasaan tänä vuonna!
Lopputuloksissa siis 77 pistettä, mikä riitti ensimmäiseen hyväksyttyyn tulokseen voittajasta. Palkinnoille ei päästy, sen verran hienoja ratoja kilpakumppanit tekivät vaikka kyllä myös usea ei tulokseen oikeuttavakin suoritus nähtiin.
Kava kävi rokotuksilla ja samalla yleistutkimuksessa. Voi kuinka iloinen uutinen oli, kun sydämestä eläinlääkäri ei vieläkään auskultaatiossa kuulunut sivuääntä vaan sydän pompotti tasaisesti ja normaalisti💓 Toivotaan, että näin mennään jatkossakin eikä lääkäriä tarvitsisi sydämen osalta vaivata kuin vasta sitten kontrollissa 1,5 vuoden päästä.
Upeista lenkkipäivistä ollaan otettu kaikki ilo irti ja käytiin Kavan kanssa ensimmäistä kertaa testailemssa hiihtoa vetovermeissä. Kava rakastaa vetopuuhia, juoksulenkit sen kanssa kesällä on parasta ja potkurijutut talvella. Tänä talvena ei tosi n ehditty potkuroimaan kuin vain kerran. Suksien kanssa se ei ole ollut aiemmin vetovarusteissa, mutta ei näyttänyt uusi "kulkupeli" aiheuttavan Kavassa mitään ihmetystä. Vauhdista ei ollut puutetta ja ehdottomasti otetaan hiihtohommat ensi talvena vähän aiemmin ohjelmaan.
Hallilla käytiin ahkerasti treenailemassa ja treenit sujuivat Kavan osilta hiljaisissa merkeissä, hyvä näin. Ohjatuissa viikkotreeneissä keskityimme lähinnä ratatreeniin ja yksittäisiin mestariluokan kyltteihin, omatoimitreenit oli varattu tekniikkatreeniin. Meidän ohjatut vaihtuivat myös omatoimiryhmäksi nyt loppukevääksi, mutta onneksi meidän ryhmä on niin kiva, että yksin ei tarvitse ratkaista jos jokin ongelma eteen tulee.

Maaliskuu oli oikea vuosikokouskuukausi. Meidän seuran kokouksessa Kava palkittiin toistamiseen vuoden parhaana näyttelykoirana. Hallitushommista tulee kuluva kausi täyttymään, kun samaisessa kokouksessa minutkin valittiin mukaan hallitukseen. Lajinkin osalta hommat jatkuu ja rally-tokon viestintävastaavana jatkan tälläkin kaudella.

maanantai 28. helmikuuta 2022

Helmikuu

Helmikuussa ollaan nautittu ihanista ja aurinkoisista päivistä. Parasta on, kun huomaa päivän vähän pidentyvän ja pääsee valoisan aikaan lenkille. Lunta saatiin tänne varsin reilusti, Kava on ollut siitä vain onnellinen. Selvästi huomaa, että se on talvipentu. Mökillä ollessa on ollut innokas lumitöidentekokaveri.

Helmikuulle otin halliavaimen omatoimitreenejä varten pitkästä aikaa. Hallilla tulikin käytyä aika lailla kerta viikkoon viikkotreenien lisäksi. Ohjatuissa treeneissä jatkoimme ääntelyyn puuttumista ja treeneissä palkkailin Kavaa paljon. Päästiin tutustumaan mestariluokan kylttehin ja ollaan saatu hyvälle mallille peruutusta ja merkkiä. Kava on oppinut tosi nopeasti ja se yhdistelee asioita mielettömän nopeasti eikä tarvitse kovin montaa toistoa uusiinkaan tehtäviin. 

Kava aloitteli juoksut ja se on ollut vähän omissa höyryissään. Katsotaan olisiko nämä nyt olleet viimeiset juoksut ja sitten kohtu lähtee veks. Kavalla juoksut ja valeraskaudet menee niin omissa maailmoissaan ja sen nykyinen 5kk juoksuväli on mun makuun vähän turhan lyhyt kun iskee vielä valeraskausoireet väliin. Niin paljon helpompaa kun ei tarvitse jännittää kohtutulehduksia, suunnitella harrastus- ja kisaohjelmia ja tuskailla arjessa juoksujen takia, kun niitä pentuja ei nyt Kavan PDAn takia ole ikinä tulossa.


maanantai 31. tammikuuta 2022

Vuoden starttaus

Vuoden alussa Kava juhli 4-vuotissynttäreitään. Hirmuisen nopeasti aika vaan menee, uskomatonta. Maailman parhain ja höpsöin paimenkoira. Olisi kaikki vaan niin paljon tylsempää ja elämä köyhempää ilman tätä pikkumustuaista.

Rally-treenit jatkuivat voittaja-mestari-ryhmässä. Ollaan päästy siis ahkerasti treenaamaan ylempien luokkien kylttejä. Kavan kanssa on vähän ongelmaa ollut ääntelyn kanssa radalla. Kouluttajalle tästä treeneissä avauduin ja lähdimme etsimään yhdessä syytä ääntelyyn. Ääntely ei kaikkien mielestä vielä tässä vaiheessa olisi varmasti monenkaan mielestä ongelma, mutta selvitellään asiaa ennen kun mulla on koko radan piippaava paimenpommi treenikaverina😅 Teknisesti hirmuisen taitava rally-koira Kava on ja kisat hirveästi houkuttelisivat, mutta en ole vielä ihan varma onko tämä hetki kuitenkaan ihan oikea voittajan starttaukseen...

Tokoon en ottanut ollenkaan ryhmäpaikkaa kevätkaudelle pitkän pohdinnan jälkeen. Omaa tokomotivaatiota on syönyt, ettei päästy viime vuonna siihen kehitykseen mitä olisin halunnut. Ajattelin, että tällainen pieni tauko ja uuden perspektiivin hakeminen voisi tehdä ihan hyvää. Treenaillaan kotona itse ja keskitytään kevät täysillä rally-tokoon.

Muuten arki on pitkälti sujunut jäällä ahkerasti lenkkeillessä ja projektikoirille hierontoja tehdessä. Kava on ollut kovin onnessaan ja meiltä päin lähtee niin hyvin jäitä vähän joka suuntaan. Syksyllä oli niin paljon kaikkia sirpalehommia, että nyt oon alkuvuoden kirinyt ahkerasti hierontoja. 100 tuntia pitäisi koiria hieroa heinäkuuhun mennessä ja vielä vähän matkaa siihen olisi. Onneksi motivaatio on kuitenkin huipussaan ja ihana käydä viikonloppuisin hakemassa aina vähän uusia ideoita ja oppia koulusta. Nyt viikonloppunakin meillä oli todella mielenkiintoinen kouluviikonloppu, kun eläinlääkäri oli kertomassa koirien ortopediasta, kasvuhäiriöistä, luksaatioista ja selkävaivoista ja kivusta.