Kesäkuun alussa reissuttiin oikein urakalla, kun vihdoin koitti kauan odotetun näyttelyreissun vuoro. Meillä meni tämä reissu niin monta kertaa uusiksi, että voisin sanoa melkein yllättyneeni, kun oikeasti lopulta saimmekin tämän toteutettua!
Keskiviikkona (5.6) Mimosa tuli cockerin ja mäyräkoiran kanssa meille. Illalla pakkailimme viimeisiä kamoja ja käytiin koirien kanssa metsässä. Torstaina puoli kolmelta meillä lähti juna kohti Lahtea, josta tarkoitus oli vaihtaa kulkupeli autoon. Junamatka aiheutti stressitasojen nousun, kun meidän junan veturi hajosi ja jouduimme Pieksämäellä vaihtamaan toisen veturin. Tämä oli vielä vanhanmallinen veturi, jolla pystyi kulkemaan puolet hitaampaa mitä alkuperäisellä veturilla.
Olimme varanneet reilun parin tunnin myöhästymis/eksymis/syömis/koirien ulkoilutustauot, mutta junan lähtiessä Pieksämäeltä taukoaika oli jo tippunut puoleen. Hidastumisia oli luvassa lisää, kun Kouvolassa veturi piti vaihtaa vielä toiseen päähän junaa ja tässä meni kuulemma parisenkymmentäminuuttia lisää. Paniikki alkoi iskeä, että nyt tulee kyllä tosi kiire laivaan, eikä meillä ole ollenkaan varaa eksyä esim. Helsingissä matkalla satamaan.
Mimosa kävi kysymässä vinkkiä konnarilta, että mitä meidän tässä tilanteessa kannattaisi tehdä, että ehdittäisiin laivaan. Konnari oli suoraan sanonut, että jos meillä on mahdollista saada autokyyti jo Kouvolasta, pääsisimme sillä todennäköisesti paljon nopeammin perille kuin että odottaisimme Kouvolassa ensin veturin käännön ja sitten matkustaisimme vielä tällä vanhan mallin veturilla Lahteen. Ei auttanut kuin laittaa heti kolmannelle reissukaverillemme Aamulle viestiä, josko hän voisi koukata meidät Kouvolan asemalta. Aamu suostui ja vaihdoimme autokyytiin jo Kouvolassa♥️
Asemalla pakkasimme tavaramme, itsemme ja neljä koiraa pieneen punaiseen Golfiin ja matka kohti Vantaan Tokmannia saattoi alkaa.
Meidän oli tarkoitus käydä Ikeassa vielä syömässä ennen laivaan menoa, mutta aikataulu oli niin tiukka, että meidän oli pakko selvitä ilman ruokaa laivaan asti. Tokmannin pihassa nappasimme kyytiin vielä yhden amerikancockerin ja näin koko konkkaronkka oli saatu kyytiin ja matkamme saattoi tosiaan alkaa. Pääsimme kuin pääsimmekin satamaan ajoissa ja jäimme odottamaan autojonossa laivaan pääsyä.
Puoli kymmeneltä pääsimme ajamaan laivaan ja suuntasimme heti Burger kingiin syömään😂 Parin tunnin matkan jälkeen saavuimme Tallinnaan ja lähdimme ajamaan yötä myöten tarkoituksena ajaa koko yö aina Liettuan Palangaan saakka. Olimme etukäteen laskeneet olevamme yhdeksän maissa aamulla perillä, mutta tälläkään kertaa epäonnelta ei voitu välttyä. Pääsimme Pärnuseen saakka ja loppujen lopuksi jouduimme jäämään yöksi autokorjaamon pihaan🙈 Laitoimme korjaamon pitäjälle viestiä tilanteesta, että meidän pitäisi päästä heti kahdeksalta hoitamaan asiamme, sillä matkaa Liettuaan oli vielä n. 450 kilometriä. Yöksi jäimme autoon nukkumaan ja aamulla saimme todella hyvää palvelua heti kahdeksalta! Pian pääsimme jatkamaan matkaa ja ilman ongelmia selvisimme majapaikkaan saakka. Ilta meni syödessä ja koiria puunatessa.
Lauantaina lähdimme ajamaan kohti näyttelypaikkaa, joka oli meidän Airbnb-kämpästä noin kymmenen minuutin päässä. Meillä oli mäyräkoira kehässä kymmenen maissa, seuraava siitä parin tunnin päästä. Käyrämäyrä oli hienosti ROP ja sai junnusertin, jee!
Auspaita oli ilmoitettu näyttelyyn 7, josta kolme oli junnunarttuja. Yksi junnu oli poissa. Kava sai erinomaisen ja voitti luokkansa ja pian se kutsuttiin ROPpikehään, jossa oli urosten normisertin voittaja ja narttujen normisertin voittaja lisäksi. Kakkis oli hienosti VSP ja tuli samalla LIETTTUAN JUNIORIVALIOKSI!!!♥️
"tähän arvostelu, jos sen joku kaunis päivä saan käännätettyä"
ERI1, JN, ROP-jun, PN1, VSP
- Renata Petkevičienė
Milan kehää saimme odotella hetkisen, siellä ei ollut yhtään koiria samassa luokassa. Käppänäkehän kehäsihteeri oli kyllä ihan kujalla koko touhusta ja minulla ei ollut mitään hajua, missä kehässä kulloinkin olin. Tavoitteet eivät olleet tuomarin takia kovin korkealla ja ilmoitinkin Milan kehään oikeastaan vain kannatuksen vuoksi "kun nyt täällä kuitenkin ollaan, niin sitten vaikka kotiudutaan hylsyn kanssa". Olikin pieni järkytys, kun syynäämisen, mittaamisen ja tarkkojen liikkeiden katsomisen jälkeen mummeli saikin erinomaisen! Sitten juoksin kolmessa kehässä, kolmen eri koiran kanssa eri aikaan, eikä minulla ollut pienintäkään hajua mikä kehä kulloinkin oli kyseessä😃 Ilmeisesti ensimmäisessä kehässä meidän ei olisi oikeasti kuulunut olla vaikka kehis ja tuomari kumpikin meidät sinne pyysi, toisessa kehässä meillä oli ilmeisesti kaverina koira, joka ei sinne oikeasti kuulunut, kun tämä kehä otettiin lopulta uusiksi. Roppikehässä uros vei voiton, mutta MITÄ? Minun Mila oli VSP!?? Tämä tarkoitti myöskin sitä, että saatiin toinenkin uusi valio meidän leiriin. Mila valioitui LIETTUAN VETERAANIVALIOKSI!😘
"tähän arvostelu, jos sen joku kaunis päivä saan käännätettyä"
ERI1, VN, ROP-vet, PN1, VSP
- Maret Kärdi
Viikonlopun tavoitteet tuli siis saavutettua molempien osalta jo lauantaina, aika huippu juttu! Matkaseuramme spanielit pärjäsivät myöskin loistavasti, jenkki oli ROP ja sai sertin ja cockeri voitti luokkansa ja sai junnusertin♥️
Ryhmäkehissä Kava poimittiin vielä isossa BIS-juniorikehässä 14 parhaan joukkoon ja käyrämäyrä oli omassa roturyhmässään RYP5.
---
Jotta tästä ei tulisi aivan kymmenen kilometrin mittaista postausta, jatketaan loppureissu seuraavassa postauksessa. Yritän saada sen kirjoitettua heti, kun vain ehdin. Tänään lähdetään juhannuksen viettoon Saran luokse ja sunnuntaina suuntaamme Suurleirille Lapualle, jossa olemme melkein koko ensi viikon.
