Match Show 8.2.2014

Tämän vuoden ekat mätsärit on nyt sitten käyty. Mielestäni ne onnistuivatkin ihan hyvin.
Mätsäri järjestettiin Musti&Mirri-areenalla ja paikalle saavuimme siinä yhdentoista aikoihin. Kävin ilmoittamassa Milan ja sitten se pääsi vielä pisulle. Paikalla oli paljon porukkaa, mutta ahdasta ei kuitenkaan ollut. Majoituimme kehänlaidalle.
Aikataulusta mätsäri oli myöhässä melkein puoli tuntia, ennen kuin lapsi&koira kehä alkoi. Muut kehät odottivat sen aikaa. Me valmistuimme toisella puolella hallia junnujen alkuun.
Viimein kaikki junior handlerit kutsuttiin kehään numerojärjestykseen, me olimme numerolla 5 ja handlereita oli 12. Ilman minkäänlaisia yhteisliikkeitä tuomari otti ensimmäisen pyödälle. Teetti kolmion ja seisotti ja sitten takasin jonoon. Milan yksilö meni ihan ok. Liikkeet eivät menneet aivan toivotulla tavalla, tai sitten odotin liikoja... No jokatapauksessa, kun kaikki olivat käyneet yksilöt tuomari tiputti 4 pois.



Me olimme edelleen jatkossa. Tuomari teetti kaikille L:än. Menin jo hieman paniikkiin, että pitkään aikaan emme ole Milan kanssa sitä harjoitelleet, ihan varmasti sekoilen jossain kohtaa. Paniikki oli kuitenkin aivan turhaa ja kuvio meni miltei täydellisesti...?
Pian tuomari kätteli vielä 4 pois, vaikeaa oli kuulemma ollut meidän ja erään toisen handlerin välillä. Mutta minä olin saanut koirasta hieman enemmän irti, joten saimme vielä jatkaa.
Varma sijoitus oli siis jo taattu, mutta mikä? Se olisi seuraavaksi tiedossa.



Kaikki teimme pari kertaa yhdessä ympäri, Mila juoksi tosi nätisti vieressä löysällä hihnalla. Ehkä tämä pieni tauko on tehnyt sille ihan hyvää.
Tuomari sijoitti neljännen ja sitten kolmas. Me, kuulemma paransin vielä viimeisessä liikkeessä, muutapa en muistakkaan. Muuten olisimme olleet ilmeisesti neljänsiä, tai eipähän sitä tiedä eikä kyllä kiinnostakkaan, kolmonen mikä kolmonen;D Palkinnoksi saimme pienen pokaalin, ruusukkeen, jonkun itsetekemän pehmopupun:3 ja sitten kaikkea pientä; lompakko, heijastin, narulelu ym.
Pitkään saimme vielä odotella ennen kun pääsimme uudestaan kehään. Tällä kertaa pieniin aikuisiin, olimme numerolla 221 parina bostoninterrieri. Mila meni siinä kehässä kuin mikäkin huippu näyttelykoira, aaah, seisominen=täydellinen, liikkeet=täydellinen ja muutenkin=täydellinen. Mun oma rakas<3 Se ravi, ei laukka-askelia, vaan ihanaa ravia koko matka. Punainen tuli.
Ja sitten taas odottelua, koiria oli nimittäin jotain 50.



Kyllä se siellä kehässä ihan rennosti osaa ottaa:)

Viimein kuulutettiin kaikki sinisen nauhan saaneet kehään. Ja mitä tapahtuikaan, kaikki koitat juoksutettiin kehässä kerrallaan. Voi sitä sekamelskaa, pienessä kehässä reilu 20 koiraa. Miten se tuomari kerkesi katsoa ketkä sinne jatkoon ottaa? Ja sama toistui myös punaisten kehässä. Ensin tiputettiin muutama pois, edelleen me oltiin jatkossa. Seuraavaksi neljä parasta otettiin jatkoon, niiden joukkoon emme enää yltäneet. Todella tyytyväinen kuitenkin olen tyytyväinen mun ihanaan lutuseen.

 

JH3/12, PUN-





 

Otsikoton 12

 

 

Tämän postauksen kuvat viikonlopulta. Muut kuin Milan kuvat muutaman viikon takaa koulun valinnasiesta valokuvauksesta.
Meille ei ole kirjoittamisen arvoista tapahtunut. Lauantaina olisi tarkoitus pyörähtää pitkästä aikaa mätsäreissä. Mutta katsoo nyt, mitä kokeiden lukemisesta kerkeää.

 

Jäällä

 

Vihdoin sain taas raahattua kameran ulos. Jäällä käytiin lenkkeilemässä. Tarkoitus oli mennä huomenna, mutta aurinko paistoi vielä niin kivasti, etten voinut jättää kameraa kotiin.

Muutenkin blogin puolella on ollut tässä viime hetkinä aika hiljaista ja sinä aikana postauksissa on ollut muutama hassu kuva ja vähän tekstiä. (Ja tämä tulee olemaan sille jatkoa.)   

Uuden bannerin olen saanut, mutta sen julkaisemisessa tuli vähän ongelmia, koska bloggerin temppuilut jatkuvat. Muutenkin hieman sivujen uudistelemistakin olen ajatellut, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi tehdä sitä.

  

Meidän arkeen ei kuulu sen erityisempää. Normaalia lenkkeilyä, nyt kun tuolla jäälläkin voi kävellä on tullut aika paljon lenkkeiltyä.

Milan olen nyt ajatellut opetella rullaamaan, turkki alkaa olla jo hyvän pituista. Tänään olisi vielä urakkana pohjavillan ottaminen, niin eiköhän me huomenna päästä aloittelemaan;) Noita junnukisoja kun on siitä toukokuulta-elokuuhun ja mielellään se olisi edes jonkunlaisessa näyttelykunnossa niissä. En ole kylläkään vielä saanut äitiä suostuteltua. Mutta eiköhän se suostu muutaman viikonlopun pyytämään vapaaksi ja kuskaamaan meitä näyttelyihin (voi muuten olla helpommin sanottu kuin tehty.)

Seuraavan kerran varmaan uutta postausta viikonloppuna, mikäli kameran kanssa tulee lenkkeiltyä.



"Kato, mä sain lapasen!"

Talvisia kuvia

Tamminäyttely 11.1.2014 (Kajaani KV)

Lauantaina suuntana oli Kajaanin näyttely. Kaikki mahdolliset valmistelut olivat tapahtuneet jo edellisenä iltana, sillä herätys oli viiden aikoihin. Halusin nimittäin katsomaan yhdeksältä käpsykehää. Milan kanssa kisasimme (vain) junnuissa, mutta jännittämistä oli silti kyllä aivan tarpeeksi.
Kajaanissa oli selvästi paljon enemmän lunta kuin täällä, sinne oli tehty jo hiihtoladutkin. Pari vuotta sitten olimme katsomassa somoja näyttelyitä, joten paikka oli jo tuttu. Mila ei ollut vain käynyt siellä ennen. Kylmä halli ja maapohja ja ulkona reilu 15 astetta pakkasta, ei ollut paras yhdistelmä.
Majoituimme junnukehän viereen ja lähdimme sitten katselemaan käppänöitä.
Junnut olivat hieman myöhässä niin kuin arvelinkin. Viimein tuli meidän vuoro mennä kehään.
Kaikki menimme ensin numerojärjestykseen seisottamaan koiria, tuomari tekin muutamia muistiinpanoja samalla kun kierteli ja katsoi. Meidän ohi hän käveli aika nopeasti ohi, vilkaisi vain.



Sitten meidät jaettiin kahteen ryhmään, me kuuluimme siihen toiseen. Menimme odottamaan, että toiset olivat tehneet yksilöt. Odotimme aika kauan, Milakin alkoi vähän tylsistymään. Viimein kuitenkin koitti meidän vuoro. Yksilöarvostelussa olin siellä viimeisten joukossa.
Menin asettamaan Milan pöydälle, sitten tuomari kysyi Milan iän ja kuinka kääpiösnautserin turkki laitetaan näyttelykuntoon? Vastasin, että se nypitään pari kertaa vuodessa ja aina ennen näyttelyä tehdään siistimisiä. Sitten edestakaisin, ympäri ja seisotus. Ja voi mun pientä rakasta, juoksutin sitä eikä se hypähtänyt yhtään, ei kertaakaan<3 Ja vapaassa seisonnassa häntä heilui puolelta toiselle, vaikka ne tassut vähän harottikin. Ei se mun mielestä ole niin vakavaa (vapaasti esitettynä), jos oikea takajalka pitäisi olla kolme senttiä sinne tai tänne. Mila oli varmaan parempi kuin koskaan, mun ihana muru<3 Sitten vielä jonon päähän ja seuraavan vuoro.



Pian kaikki kutsuttiin kehään ja tuomari alkoi poimia jatkoon handlereita. Olin kulmassa ja ajattelin, että en kyllä varmaankaan tajua, jos tuomari osottaa minut jatkoon. Niinhän se sitten kävikin, että luulin vieressä olleen päässeen jatkoon, vaikka todellisuudessa se olimmekin me.
10 parhaan joukkoon ja kolmas kisa;) Jo tässä vaiheessa olin todella tyytyväinen. Me kymmenen menimme vielä muutaman kerran kehän ympäri, jonka jälkeen tuomari tiputti seuraavat neljä pois.
Me olimme edelleen jatkossa, kuuden parhaan joukkoon, jes!
Tuomari loi meihin ja erääseen toiseen toistuvasti katseen, josta jo tiesin, että joko me tai he tippuvat.
Kuinkas sitten kävikään, mehän sitä viimeisenä lähdettiin ilman palkintoja. Ensin olin hieman pettynyt, juuri melkein, kuinka pienestä se jäikään kiinni? Vähän aikaa mietittyä tajusin kuitenkin, että taakse oli jäänyt paljon todella taitavia handlereita eikä "häviäminen" tuntunutkaan enää niin pahalta. Sitten seuraavaa kisaa miettimään, täydellisesti olen kyllä jo koukussa;)

 

Liikket ryhmässä: erinomainen

Yksittäisliikket: erinomainen

Seisottaminen: erinomainen

Hampaiden/purennan näyttäminen: erinomainen

Yhteistyö koiran kanssa: erinomainen

Rodun tuntemus: erinomainen

Yleisvaikutelma: erinomainen

Tuomarin kommentit: Hieno kontakti koiraan. Bravo!

 



JH- (6.)