Vuosi 2019 tiivistettynä ja tavoitteet vuodelle 2020

Aika istahtaa alas ja katsoa, mitä vuosi 2019 meille antoi. Vuosi 2019 on ollut mieleenpainuva harrastusvuosi. En kyllä alkuvuonna vielä olisi uskonut, mitä kaikkea ehditäänkään vuoden aikana tekemään. Vuoteen kuului paljon itsensä haastamista, omilta mukavuusalueilta poistumista ja uusien hullulta tuntuvien juttujen kokeilemista. Kuluneen vuoden aikana tosiaan opin, että edellämainitut asiat ovat joskus ihan terveellistä kokea, sillä usein ne saavat aikaan jotain aika mieletöntä. 

Tammikuussa vietettiin Kavan 1v. synttäreitä. Loppiaiselta jatkuivat treenit, Milalla rallytokon ja Kavalla tokon merkeissä. Kävimme korkkaamassa vuoden kehät mätsärissä Mila oli PUN2 ja Kava ensimmäistä kertaa aikuisten luokassa PUN"5". Tammikuussa teimme kaksi näyttelyreissua, ensin Lahteen (Kava ERI1, Mila EH1) ja sitten Liettuan Kaunasiin. Mielenkiintoista oli raahautua valtavan tavaravuoren ja kahden koiran kanssa yksin Helsingin keskustassa, yrittäen etsiä jostain meidän bussiseuruetta. Näyttelytulokset lämmittivät mieltä ja myös aiheuttivat nälkää seuraavaa reissua ajatellen. Lauantaina Kava sai EH'n, Mila VN ja ROP-veteraani. Sunnuntaina taas Kavalle ERI, JN, ROP-jun ja lopulta vielä paras narttu hienon valion jäädessä taakse, Mila sai taasen EH'n.

Helmikuussa nautimme pitkistä lenkeistä jäällä ja myös yhteislenkeistä kavereiden kanssa. Loppukuusta korkkasimme Milan kanssa rallytokon avoimen luokan tuplakisoissa. Molemmilta radoilta saimme hyväksytyt suoritukset pistein 88/100 + TP ja 89/100. Kävimme mätsärissä (Mila PUN1, BIS6, Kava hienolla esiintymisellä PUN-). 

Maaliskuussa kävimme Milan kanssa rallytokomölleissä, jotka eivät ihan menneet nappiin, pisteitä 54/100 + TP. Onneksi nämä olivat vain möllit. Maaliskuuhun sisältyi myös vuoden yksi ehdottomasti jännittävimmistä päivistä, kun ajelimme Joensuuhun Kavan luustokuviin. Terve koira! B/A, 0/0, selkä VA0 ja pieni kosmeettinen haitta LTV1. Huippua oli saada tietää, että ainakaan luusto ei meidän harrastuksia tule haittaamaan. Myös maaliskuu sisälsi pitkiä lenkkejä ja hiihtämistä.

Aprillipäivänä Kava aloitti vihdoin kauan toivotut ensimmäiset juoksunsa. Niinpä Mila pääsi tuuraamaan Kakkista tokotreeneissä ja teki pari kokeenomaista valvovan silmän alla. Kävimme treenailemassa Hannan ja Oskun kanssa. Pääsiäisen aikaan koirat olivat hoitolassa hoidossa ja olivat käyttäytyneet hyvin. Kavan kanssa kävimme Outokummussa näyttelyissä ja erikoistuomarilta se nappasi hienon arvostelun ja ensimmäisen SERTinsä ollen samalla toisiksi paras narttu. Olin tuomarihommissa mätsärissä.

Toukokuu oli kovin stressaava ja arki-iltoina ei paljon enää koirien kanssa ehtinyt touhuilla. Kavan ohjattu toko jäi kesätauolle, jatkoimme kuitenkin treenejä kotona. Kakkis pääsi pyörähtämään Iisalmessa näyttelyissä (EH ja hieman kummallinen arvostelu). Mila täytti 9 vuotta ja oli nostamassa vähän aksakuumetta ja hakemassa virallisen mittaustuloksen, virallisesti mini! Kava tajusi uimisen salat, siitä kuoriutui aikamoinen vesipeto. Toukokuussa matkasimme Kavan kanssa Espooseen ja Kennelliiton Suurleirin ohjaajien koulutusviikonloppuun. Viikonloppuun kuului paljon naurua, yhdessäoloa, koulutuksia ja uusia tuttavuuksia. 

Kesäkuussa koitti jälleen reissu Liettuaan. Meidän reissu oli vähintäänkin mielenkiintoinen, kun ahtauduimme pieneen Golfiin viiden koiran ja kolmen ihmisen voimin. Reissuun mahtui myöhästyt juna, jonka takia meinasimme myöhästyä koko laivasta, hajonnut auto, ötököitä kuhiseva majapaikka - kaikesta kuitenkin selvittiin ja voisin sanoa tämän Palangan reissun olevan ehkä kaikista ikimuistoisin näyttelyreissu. Tulokset olivat huikeita: jo lauantaina molemmat tytöt saivat puuttuvat luokkasertit ja Kava valioitui Liettuan juniorivalioksi ja Mila veteraanivalioksi. Molemmat olivat lauantaina parhaita narttuja ja VSP'itä. Myös sunnuntaina Kava oli VSP ja Mila luokkavoittaja. Kava pääsi lauantaina myös isossa kehässä 14 parhaan joukkoon. Juhannusta mentiin viettämään Saran ja Huiman seuraksi. Kuun lopussa suunnattiin Lapualle Suurleirille kouluttajaksi. Kava lähti mukaan leirikoiraksi, Mila meni hoitoon viikoksi porukoille. Ehdittiin leiriltä kotiuduttua käydä Kavan kanssa mätsärissä (PUN2).

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kävimme Tuusniemellä ryhmänäyttelyssä. Kava korkkasi nuoren luokan ja oikein hienosti sen tekikin, kun nappasi ensimmäisen ROP-ruusukkeen. Mila oli ROP-veteraani Saran esittämänä. Jyväskylässä kävimme agilitykisoissa juoksemassa kaksi rataa. Emme olleet treenanneet reiluun vuoteen, ilmosin Milan kisoihin ja käytiin alkuviikolla tekemässä pari puomia ja kepit hallilla. Se siitä treenaamisesta. Mila kuitenkin päätti yllättää ja teki molemmat radat puhtaasti, vieläpä alle ihanneajan ja nappasi tarvittavat LUVAt kakkosluokkaan ykkössijojen kera. Kuuhun mahtui paljon tokoilua, mökkeilyä, kavereita ja uimista. Innostuttiin Kavan kanssa yhdessä juoksemisesta ja juoksulenkkejä kävimme pitkälle syksyyn asti.

Elokuu startattiin taas näyttelyillä kotinäyttelyn merkeissä. Mila oli ainoastaan kehässä ollen ROP-veteraani. Kava teki uutta aluevaltausta junior handler-kehien puolella, kun se oli molempina päivinä lainassa eri tytöillä. Lauantaina hienosti toinen sija vanhemmissa ja myös sunnuntaina oli hieno suoritus. Kavan ohjatut tokot jatkuivat ja se kävi avaamassa jumit hierojalla, sieltähän löytyi kireyttä monesta kohtaa, mutta onneksi jumit aukesivat. Myös seuraava viikonloppu vietettiin näyttelyissä naku-Kavan kanssa, kun teimme päiväreissun Tammelaan auspaitten erkkariin (ERI1). Kuukauteen mahtuivat myös kahdet rallytokon SM-kilpailut, ensin tavalliset SM-kisat minun kanssa (hylätty ihmeellisten mokien takia, 50/100p) ja seuraavana viikonloppuna Mila matkasi Saran kanssa Lahteen nuorten SM-kisoihin. Sieltä parivaljakko nappasi avoimesta luokasta SM-hopeaa.

Syyskuu aloitettiin agilityllä. Korkattiin kakkoset Pieksämäellä ja saatiin samalla Sara ja Huima kanssamme viettämään mökkiviikonloppua. Aksattiin tuloksiksi vitonen (2. sija) ja toiselta pari sekuntia yliaikaa (1. sija). Saran kanssa jatkoimme matkustelua, kun lähdimme heittämään Rauma-Turku-reissun kohti agilityn MM-kisoja. Reissulta kotiuduttuamme kävimme maastomakkaroissa eli Kava pääsi juoksemaan vieheen perässä ja sai toisiksi parhaat pisteet keskikokoisissa koirissa. Suoritin kauan tavoitteissa olleen kasvattajan peruskurssin. Nähtiin kavereita ja nautittiin syksyn väreistä.

Lokakuu pyhitettiin Milalle. Kävimme sen kanssa koirakoulu Ponderan 10v synttäreillä ja korkattiin meidän tokokokeet, kun käytiin kokeessa peräti kahdesti. Molemmilla kerroilla ALO1-tulokset sijoin 1 ja 2. Tokomotivaatio oli korkealla ja kävimme Kavankin kanssa treenailemassa kentällä vielä kun säät sallivat ulkotreenit. 

Marraskuu startattiin rallytokolla, kun Mila nappasi viimeisen tuloksen avoimessa luokassa (96/100p) ja voitimme samalla piirinmestaruuden joukkuekultaa. Kavan kanssa teimme reissun Jyväskylään näyttelyyn, ERI2, SA. Messaria varten treenattiin mätsärissä, Mila PUN1, BIS-, Kava tippui kisasta juuri ennen palkintoja. Kava aloitti toiset juoksunsa ja Mila pääsi jälleen tuurailemaan Kavaa tokotreeneissä.

Joulukuussa koitti kauan odotettu messari. Hieno viikonloppu, kuten aina. Molempina päivänä molemmat koirat palkittiin erinomaisella ja lauantaina Mila sai SA'n. Toissapäivänä oli viimeinen koe tälle vuodelle ja saatiin vielä viimeinen koulari, kun Mila nappasi TK1 tokokokeesta hyvin pistein.

V i i m e   v u o d e n   t a v o i t t e e t   v u o d e l l e  2 0 1 9 

- Ulkomaille näyttelyihin ✓
Liettuassa käytiin kahdesti, kun ekalla kerralla ei aivan saatu toivomiamme tuloksia.

- Yhteistreenejä ja lenkkejä ✗
Kahden käden sormilla on laskettavissa meidän yhteistreenit ja lenkit. Sanoisin siis, ettei todellakaan päästy lähellekkään niihin lukemiin, mitä tarkoitin kun näitä tavoitteita rustailin.

- Koirien lihaskunnosta huolehtiminen ✗
Kava kävi kerran hierojalla. Muuten tehtiin lihaksia vahvistavia juoksulenkkejä Kavan kanssa ja muuten vaan pitkiä lenkkejä Milan kanssa. Hierojalle olisi pitänyt päästä säännöllisemmin ja Milakin olisi vuoden aikana pitänyt ainakin kerran siellä käyttää. 

M i l a

- Rallytokossa RTK2 ✓
Neljä koetta, kolme tulosta eli toteutui!

- Agilityn treenailua, vahvistelua, kisoja, kakkosluokkaan ✓
Voisin sanoa, että ei kyllä treenattu:D Mutta tuloksellisesti päästiin kyllä tavoitteeseen.

- Silmätarkki ✗

- Tokoa oman fiiliksen mukaan ✓
Myös kisaamaan innostuttiin ja vielä paremmalla menestyksellä kuin ikinä olisin uskonut edes kuvitella.

- Näyttelyitä ja paljon ihania muistoja mummelin kanssa kehistä ✓
Suomessa Mila kävi kehässä viidesti, Liettuan puolella neljästi. Joka ikisestä kehässä käynnistä ollaan nautittu molemmat.

K a v a

- Arjen sujuvoittaminen, ohituksiin varmuutta ✓
Onnistui! Tästä olen erityisen iloinen. Edelleen takapakkia välillä tulee, mutta kun on oppinut lukemaan ja ennakoimaan Kavaa ja kehumaan sitä tarpeeksi vaikeissa tilanteissa ollaan päästy hurjasti eteenpäin. 

- Tokossa alokasluokan liikkeet mahdollisimman kisakuntoon ✗/✓
Liikkeet itsessään ovat suhteellisen hyvin kuosissa paikkista lukuunottamatta. Vielä varmuutta kaivataan ja liikkeiden välit täytyy hioa kuntoon, ennen kun koetta uskaltaa ajatella.

- Loppuvuodesta rallykisat?✗
Ei oikein ollut sopivaan aikaan sopivia kisoja ja ehkä pikkupaimen ei aivan vielä tänä vuonna olisi ollut valmis virallisiin kisoihin. 

- Luustokuvat ✓
Suoritettu ja terveen paperit tuli!

- Luustokuvien jälkeen toivottavasti agilityn treenaaminen tavoitteellisesti ✗
Joo ei:D Priorisoin, että nyt keskitytään tokoiluun ja kun ollaan saatu siihen vielä paljon lisää varmuutta aletaan miettiä enemmän kiihdyttäviä lajeja.

- Näyttelyitä ja mätsäreitä ✓
Kava kävi vuoden aikana kahdeksan kertaa kehässä Suomessa ja neljästi Liettuassa. Muutaman kerran mätsäreissäkin se pääsi pyörähtämään. Tulokset olivat oikein mukavia, pääasiallisesti noottia tuli massan puutteesta, mutta jospa sitäkin tulisi iän puolesta lisää.

M i n ä

- Ikuisuustavoite: kehittyminen koirankouluttamisessa ✓
Vuoden aikana tuli paljon uutta tietoa ja taitoa

- Kasvattajan peruskurssi ✓
Vihonviimein!

- Kuvaamisessa ja kuvien käsittelyssä kehittyminen ✓
Kameran käyttö oli erityisesti nyt loppukesän-syksyn aikana kovin vähäistä, kun kamerani hajosi ja vasta joulukuussa sain hommattua uuden rungon. Kuvausmotivaatio ainakin tauon aikana kasvoi ja jospa ensi vuoden aikana tulisi lauottua vielä enemmän ruutuja kuin tänä vuonna.

- Blogin pitäminen hengissä ilman paineita ✓
Vähän on ollut kyllä siinä rajoilla, että monta kertaa päivitys on meinannut unohtua, mutta viime hetkillä tämäkin on toteutunut.

T a v o i t t e e t   v u o d e l l e  2 0 2 0

- silmätarkit molemmille koirille

- joku näyttelyreissu ulkomaille

- kimppatreenejä ja enemmän itsenäisiä treenejä erilaisissa halleissa

M i l a

- starttaaminen rallytokon voittajaluokassa -> RTK3?

- jotkut aksakisat, LUVA-tili auki kakkosissa

- noudon treenaamista, jos se alkaa onnistua niin tokokokeessa avon korkkaus??
- vetskutitteli näyttelyistä

K a v a

- starttaaminen virallisilla kisakentillä rallytokossa

- viimeinen Suomen serti

- paimennuksen testaaminen

- tokon treenaaminen kohti kisavalmiutta, malttia ja keskittymistä ja ehkä loppu vuodesta jotkut möllit

- paikkis kuntoon

M i n ä

Itselleni voisin rustata melkein täysin samat tavoitteet kuin viime vuonna, joten pitkälti samoilla mennäänkin.

- ikuisuustavoite: kehittyminen koirankouluttamisessa

- kuvailua 

- kennelnimi


Kiitos 2019, tervetuloa uusi vuosikymmen ja 2020-luku. Toivottavasti ensi vuosikymmen toisi meille paljon mahtavia ja ikimuistoisia kokemuksia, uusia tuttavuuksia ja uuden oppimista!