MESSARI 2019

Joulukuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna oli kauan odotetun messarin vuoro. Lähdimme kohti Helsinkiä junalla jo itsenäisyyspäiväaamuna (=yöllä). Alun perin tarkoitus oli käydä pyörähtämässä perjantaina aksakisoissa Vantaalla, mutta sitten tuli vähän suunnitelmien muutoksia ja junia emme enää kehdanneet perua. Kuopiosta junaan hyppäsi meidän lisäksi Sara pikkusiskonsa ja pienen Iisi-venäjäntoylapsosen kanssa.
Tikkurilassa olimme ennen kymmentä ja siellä olikin jo Sandra meitä odottamassa. Veimme tavarat hotellille säilytykseen ja lähdimme etsimään kauppaa, josta saataisiin jotain syötävää. Aamupäivä meni lähinnä aikaa tappaessa. Käytimme koiria vähän kävelyllä ja muuten lähinnä vain norkoilimme kauppakeskuksessa tai hotellin aulassa.

Huoneeseen pääsimme kolmelta ja melkein heti aloinkin pestä ja laittaa koiria valmiiksi lauantain kehää varten. Ilta menikin mukavasti koiria tehottomalla käsiföönillä kuivaten. Kirosin itseäni, kun en vieläkään ole saanut ostettua reissuille näppärää ja tehokasta fööniä, tuo meidän turbo on sen verran massiivinen ettei sitä oikein kehtaa reissuilla kuljettaa mukana.
Myöhemmin illalla saimme huoneeseemme vielä yhden henkilön lisää, kun Emilia tuli Pilkkeen kanssa iltajunalla. Olimme kaikki siinä vaiheessa jo kovin nälkäisiä ja lähdimme siltä istumalta kohti keskustaa ja Vapianoon syömään. Ruuan jälkeen palasimme hotellille ja aika pian pääsimmekin nukkumaan.

Lauantaina olimme jo aamupalan auettua syömässä ja sitten lähdimme kohti messukeskusta. Emilialla oli kehä jo aamusta, minulla oli molemmat tytöt vasta vähän myöhemmin. Kehät olivat täysin eri päissä messukeskuksessa, joten koin fiksuimmaksi viedä molemmat häkeissään omien kehiensä viereen ja juosta vain itse kehien välillä. Kava oli kehässä ensin. Menkkapöksyllä oli vähän kaikkea muuta mielessä, se oli jossain ihan omissa höyryissään kehässä. Koitti nappailla kaikki mahdolliset karvatupot kehästä suuhunsa ja muutenkin esiintyi Kavaksi kovin laiskasti. Kava sai erinomaisen ja oli kilpailuluokassa kolmas, siskon ja Jyväskylän luokkavoittajan mennessä edelle.

"22 months. Very feminine. Would prefer bit more bone. Feminine head ? proportion with body but bit narrow in foreface and muzzle. Bit round eyes. Balanced angulations front and rear. Good neck and topline. Good body and proportions. Parallel movement front and back. Good side movement with enough reach and drive. I'd prefer her little bigger. Enough coat. Exellent temperament." ERI3 

- Audur Sif Sigurgeirsdottir

Katsoin aussiet loppuun ja sitten suuntaisin käppänäkehälle, joka olikin mukavasti lähes pari tuntia myöhässä. Milalla tuntui olevan kehätauon jälkeen paljon virtaa, voi vitsi kun sen kanssa olikin taas niin ihana kehäillä! Ei kyllä millään mummokoiraksi uskoisi, sellaista kyytiä se liikkui menemään ja häntä vaan heilui. Mila sai myöskin erinomaisen jäi luokassaan kakkoseksi, tittelin mennessä juuri nenän edestä. Mutta kaiken kukkuraksi palkittiin Miisumaasu vielä SA'lla! Ensimmäinen SA sille tänä vuonna Suomesta ja meidän ensimmäinen messarista. Tämä koira kyllä vain paranee vanhetessaan. Paras narttu-kehässä ei enää odotetusti menestystä meille tullut, mutta voittajafiilis oli silti.

"Correct size. 9,5 years old. Exellent condition. A little long in loin. Well angulated. Exellent movement." ERI2, SA 

- Ivan Vasiljevic

Kehien jälkeen hoidettiin perinteiset kuvaushetket ja kierrettiin kojut. Tänä vuonna sain kukkaron pidettyä aika visusti piilossa eikä mitään turhia shoppailuja tullut tehtyä. Kavalle ostin ainoastaan vähän pienemmän snaken, joka nyt varsinaisesti ei ole ollut ostoslistalla vaan vähän sellainen "tää saattaisi kyllä helpottaa vähän meidän elämää" ja nyt kun sellaisen ihan pilkkahinnalla sain, täytyi tilaisuus hyödyntää.

Illalla suunnittelimme käyvämme hakemassa pitsat, mutta lopulta päädyimme lähitacoihin, kun kukaan ei enää jaksanut lähteä kauas kävelemään ruuan perässä. Uni kyllä maittoi heti kun sänkyyn pääsi.

Sunnuntaina olimme hallilla taas aikaisin. Tällä kertaa Mila oli kehässä ensin kasvattajatuomarin tiukassa syynissä. Mila sai erinomaisen ja tuomarin sanoin: "valitettavasti te jäätte tänään toisiksi". Titteli taas niukasti ohi, mutta kasvattajatuomarilta jo pelkästään erinomainen mahtavalla arvostelulla oli kyllä odotusten ylitys.

"Erinomaisessa kunnossa oleva veteraani. Hyvä pää. Purenta ei enää parhaimmillaan. Kaunis kaula. Erinomainen ylälinja. Erinomainen viisto lapa. Hieman lyhyt olkavarsi. Hyvä leveä reisi ja polvikulmaus. Luuston toivoisin vankemmaksi. Erinomainen karvanlaatu rungossa. Hienosti säilynyt veteraaani, joka liikkuu hyvin ja sillä ihana temperamentti." ERI2 

- Anneli Alfthan

Kava kehäili saman tuloksen kuin lauantainakin samojen koirien mennessä ohi ja tällä kertaa myös sisko nappasi voittaja-tittelin! Lihapullien voimin mentiin kehään Kavan kanssa, jospa neiti olisi vähän enemmän kuulolla niiden kanssa. Liian hyvien (kehä)namien pitäminen Kavan kanssa on aina vähän riski, kun silloin sillä saattaa mennä vähän liiankin lujaa. Tällä kerralla herkkunamit olivat kuitenkin ihan toimiva valinta.

"22kk. Feminiininen nuori. Hyvät mittasuhteet. Hyvä ylälinja. Kuono-osa saisi olla täyteläisempi. Hyvät korvat, silmät ja purenta. Hyvä kaula, etuosa ja runko. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu erittäin hyvin sivusta pitkä askel kapeasti takaa. Hyvä käytös. Esiintyy hyvin." ERI3

-Maija Mäkinen

Meidän juna lähti Pasilasta puoli kahdeksan maissa, joten ehdimme vielä tappaa aikaa ja treenailla koirien kanssa ja napsia viimeiset kuvat. Suurkiitokset mahtaville huonekavereille ja messariseuralle! Koiramessut eivät vaan ikinä petä ja joka vuosi on vain yhtä ihanaa lähteä sinne.