Tapahtumarikas lokakuu

Varautukaas kilometripostaukseen, meidän lokakuu oli kovin tapahtumarikas. Autoon kertyi paljon ajokilometrejä, kävimme nappaamassa muutaman lisämerkinnän molempien tyttöjen koiranetteihin ja täyttämässä lelu- ja ruokavarastoja kisoissa...

Kuukauden ensimmäiselle maanantaille meidän rallytokotreenien päälle oli suunniteltu rallymöllejä, joihin ilmoitin molemmat tytöt mukaan. Kava kävi tekemässä ALOssa aivan mielettömän radan, täys sata pistettä ja 2.sija. Mila teki myös varsin hienon voittajaluokan radan. Erityisen tyytyväinen olin 3 askelta peruuttaen -tehtävään. Mila ei ole varmaan ikinä tehnyt kerralla niin hienoa peruutusta! Pisteitä 90, voitto ja tuomaripalkinto.

Kavan kanssa saimme paikan Maaningalle järjestävään MH-luonnekuvaukseen. 

Sara lähti mukaan videoimaan Kavan kuvausta ja Kavan kuvauksen jälkeen lähdimme suoraan huristelemaan kohti pohjoista, jossa vietimme melkein koko lomaviikon. 

Kava oli kuvauksessa aivan mahdottoman pätevä, se sai hurjasti kehuja tuomareilta, liikkeenohjaajalta ja muilta talkoilijoilta. Kaiken kaikkiaan tuli oikeastaan aika Kavan näköinen profiili. Mitään kamalia yllätyksiä minulle ei tullut. Tietynlainen rohkeus oli jo tiedossa, mutta ehkä hieman yllätyin siitä, kuinka varmasti ja äkkiä Kava oikeasti lopulta ratkaisi kaikki tilanteet. 

Tervehtimisessä ja käsittelyosioissa Kava vähän tapansa mukaan pyöri, mutta antoi kuitenkin vieraan ihmisen käsitellä sitä. Se ei vaan kamalasti tykkää vieraiden lääppimisestä.

Leikkiminen oli odotettuun tapaan varsin vauhdikas. Kava nappasi lelun vauhdista ja patukkaa oli vaikea heittää liikkeenohjaajalle, kun Kava oli siinä jo valmiiksi kiinni 😂  

1a Kontakti, tervehtiminen - 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen

1b Kontakti, yhteistyö - 4 Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta

1c Kontakti, käsittely - 3 Hyväksyy käsittelyn

2a Leikki 1, leikkihalu - 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen

2b Leikki 1, tarttuminen - 5 Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista

2c Leikki 1, puruote ja taisteluhalu - 3 Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/Korjailee otetta

Ensimmäisessä takaa-ajossa Kava ei huomannut viehettä, olisi muuten varmasti lähtenyt jo siinä perään. Toisessa takaa-ajossa määränpää oli selvä ja tuomarikin totesi, että ei se paljon kovempaa olisi enää vieheelle voinut juosta kun lehdet niin luisti sen alla.

Aktiviteettiosiossa Kava oli muuten aika rauhallinen, se oli oikeastaan melkein koko ajan aika paikallaan, mitä nyt muutamaan kertaan rapsutteli itseään, mutta piippausta tuli kyllä. Koko ajan ajan oleminen oli minusta aika samanlaista eikä se pahemmin lisääntynyt tai vähentynyt ajan kuluessa. 

3a1 Takaa-ajo 1 - 1 Ei aloita

3a2 Takaa-ajo 2 - 5 Aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille

3b1 Tarttuminen 1 - 1 Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään

3b2 Tarttuminen 2 - 5 Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan vähintään 3 sekuntia

4 Aktiviteettitaso - 4 Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen

Etäleikki oli kyllä aivan mahtava, yhä edelleenkin katson hymyillen Kavan menoa siinä. Ensin se kävi hakemassa leikittäjältä lelun ja toi sen minun jalkoihin. Mutta sitten, kun leikittäjä kutsuikin Kavaa vielä leikkimään, se lähti kamalaa kyytiä hakemaan lelua ja vei sen sitten tälle leikittäjälle. 

5a Etäleikki, kiinnostus - 4 Kiinnostunut avustajasta, yksittäisiä lähtöyrityksiä

5b Etäleikki, uhka/aggressio - 1 Ei osoita uhkauseleitä

5c Etäleikki, uteliaisuus - 2 Saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo

5d Etäleikki, leikkihalu - 5 Tarttuu, vetää vastaan, ei irrota

5e Etäleikki, yhteistyö - 4 Kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta

Haalaria jännitin etukäteen kaikkein eniten. Ihan jo sitäkin, että kuinka itse voin seisoa siinä paikallani säikähtämättä 😀 Ajattelin että Kava säntää haalarin räpsähtäessä kauas, mutta palaa kuitenkin pian takaisin katsomaan, että mikä se oli. Haalarin nousessa se kuitenkin pysähtyi ja alkoi haukkua. Sitten se lähti touhottamaan jotain vähän kauemmas ja lopulta minun lähestyessä haalaria se yritti lähteä kiertämäänkin haalaria, mutta palasi kuitenkin takaisin mun viereen ja tuli haistelemaan. 

Räminälaitteella Kava meni välittömästi katsomaan laitetta sen rämähtäessä ja laite myös kiinnosti sitä ohituksissa. Rohkea pieni!

6a Yllätys, pelko - 2 Kyykistyy ja pysähtyy

6b Yllätys, puolustus/aggressio - 1 Ei osoita uhkauseleitä

6c Yllätys, uteliaisuus - 2 Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa

6d Yllätys, jäljellejäävä pelko - 2 Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla

6e Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus - 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin

7a Ääniherkkyys, pelko - 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan

7b Ääniherkkyys, uteliaisuus - 5 Menee räminälaitteen luo ilman apua

7c Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko - 1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita vai väistämistä

7d Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus - 3 Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta väh. kahdella ohituskerralla

Aavetehtävä meni aikalailla sen mukaan mitä olin ajatellutkin. Erittäin päättäväisesti Kava haukkui koko aaveiden lähestymisen ajan minun edessä ja seurasi silmä kovana, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Aaveiden pysähtyessä se sinkaisi jo suoraan itse tarkastamaan mitä nämä ihmeelliset valkoiset oliot ovat. 

8a Aaveet, puolustus/aggressio - 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä

8b Aaveet, tarkkaavaisuus - 4 Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja

8c Aaveet, pelko - 1 On ohjaajan edessä tai sivulla

8d Aaveet, uteliaisuus - 5 Menee katsomaan ilman apua

8e Aaveet, kontaktinotto aaveeseen - 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan

Loppuleikit olivat samanlaisia kuin alussakin. Ei siis minkäänlaista testin kuormittavuutta havaittavissa.

Laukauksiin Kava reagoi, mutta ei kuitenkaan pelännyt. Se kykeni palaamaan takaisin leikkiin ja passiivisuuteen laukausten jälkeen. 

Koko testi tuntui olevan Kavalle ennemmin hauska huvipuistoreissu ja se oli koko ajan vähän sellaisella asenteella, että mitähän kivaa ja jännää sieltä seuraavaksi tulee. 

9a Leikki 2, leikkihalu - 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen

9b Leikki 2, tarttuminen - 5 Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista

10 Ampuminen - 3 Kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, mutta palaa leikkiin/passiivisuuteen

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön 𝕂𝕖𝕟𝕟𝕖𝕝 𝕂𝕚𝕟𝕘𝕙𝕖𝕣𝕕 (@partajapaimen) jakama julkaisu

Testin jälkeen jatkoimme matkaa kohti Rovaniemeä ja Tintin luona olimme iltahämärällä. Lomaviikolle oli suunnitteilla paimennusreissu, pitkiä lenkkejä, päivävaellus Ukko Luostolle ja joulupukin kylässä vierailu. Hirmuisen kiva viikko meillä oli. Torstaina ajelimme takaisin kotiin.

Lomaviikko päätettiin oman seuran rallytokokisoissa. Lauantaina Kava korkkasi kisauransa tuplakisoissa, joista ensimmäisellä radalla ratkottiin KPSH:n seuramestaruus ja jälkimmäisellä australianpaimenkoirien rotumestaruus. 

Kava tuntui olevan radoilla vähän normaalia väsyneempi, varmaan rankka viikko pohjoisessa alkoi jo painaa. Se ei kuitenkaan välttämättä ollut yhtään huonompi juttu, eipähän meno ollut ainakaan liian villiä.

Ensimmäisellä radalla Kava sai hienot 99 pistettä (haisteli kummallisen näköistä pujottelua). Nämä pisteet riittivät toiseen sijaan ja KPSH:n ALOKASLUOKAN MESTARUUTEEN! Ensimmäinen rata myös videolla alla. Jälkimmäistä rataa en valitettavasti videolle saanut.

Jälkimmäisellä radalla tuli kolme -1 pisteen virhettä. En enää tarkkaan muista mistä ne virheet tuli, jotain pieniä kauneusvirheitä ja ainakin yhtä kylttiä Kava nuuhkaisi. Hienot 97 pistettä tältä radalta ja se tarkoitti AUSTRALIANPAIMENKOIRIEN ALOKASLUOKAN ROTUMESTARUUTTA! Eipä olisi paljoa paremmin voinut Kavan kisaura käynnistyä! Mieletön pikkupaimen💗

Sunnuntaina Milan kanssa kisattiin meidän ensimmäinen voittajaluokan kisa. Päivä jota pelkäsin. Ikinä ei tiedä, mitä Mila keksii kun sen kisaamaan ilmoittaa. Ensimmäinen rata näytti paperilla ihan selvitettävältä. Meille suhteellisen helppoja kylttejä lähes kaikki. Mutta ikinä ei silti kuitenkaan saa huokaista helpotuksesta liian aikaisin. 

Radalla Mila oli hieno. Uusin yhden kyltin ja muutama muukin pienempi viba siellä sattui, mutta lopulta pisteitä upeat 93! Ensimmäinen voittajaluokan kisa ja heti jo hyväksytty tulos, tämähän oli jo voiton puolella!

Jälkimmäistä rataa jouduimme jännittämään vielä kauan. Ehdin käydä välissä jo kotonakin eikä vielä hallille palatessammekaan ratapiirros ei ollut nähtävillä. Vihoviimein päästiin jännityksestä. Tämä jälkimmäinen rata ei ollut sitten meidän alkuunkaan. Paljon vaikeita kylttejä meille. Jälkimmäiseltä radalta emme saaneet tulosta. Siellä käytin kaikki uusimiset ja Mila lähti kiertämään kylttejä. 

Milan kisapäivän jälkeen hakemassa Kavan kotoa ja vein Milan lepäämään ja kävimme vielä Annin ja Ruun kanssa juoksuttamassa paimenet. Leikit meni hyvin yksiin ja vaikka molemmat olivat kisaviikonlopusta jo aika väsyneitä, kyllä ne muutaman spurtin jaksoivat vielä ottaa.

Lokakuun viimeisenä päivänä korkkasimme Kavan kanssa vielä tokokisat myöskin oman seuran kisoissa. Kavan paikkis oli alkanut hajoilemaan taas ilmoittautumisen jälkeen, joten kovin suuria toiveita minulla ei sen suhteen ollut. Koronan takia hallissa ei saanut olla muita kuin suorittava koirakko, joka ei välttämättä Kavalle ole ihan ideaalein tilanne. Onneksi halli itsessään oli sille tuttu. 

Paikkikseen pääsimme toisessa ryhmässä. Kava reagoi edellisen ohjaajaan toiseen maahan-käskyyn (toki olin heti ensimmäisenä jossittelemassa, että jos edellinen koira olisi mennyt ensimmäisellä käskyllä maahan, Kavakin olisi mennyt vasta minun käskyllä). Maassa ollessa se piippaili koko ajan. Siitä tuomarin oli pakko rokotta -1,5 pistettä. Paikkiksesta siis 6,5.

Yksilöliikkeiden järjestys oli sekoitettu. Jännäsin etukäteen, kuinka Kava pystyy vielä alun hypyn jälkeen tekemään jotain hallittua. Mutta pikkukoirapa osaa aina yllättää!

Hypystä ja kaukoista 10. Liikkeestä maahanmenoon Kava tarvitsi tuplakäskyn, siitä 5 pistettä. Luoksetulosta 9,5. Seuruu ei ollut ihan parasta Kavaa, siitä 8,5. Kapula haisi Kavan mielestä kertakäyttöhanskoille. Sitä ei voinut ottaa suuhun kuin vasta kolmannella käskyllä. Se vähän harmittaa, kun pito on muuten niin varma liike. Ainakin jatkossa tietää, mitä treenata. Kokonaisvaikutelmasta 9. 

Lopullinen tulos 158 pistettä ja kakkostulos. Ykkönen jäi vain vaivaisesta kahdesta pisteestä kiinni. Toki harmittaa, mutta silti ensimmäisestä kokeesta tällaisen ennalta arvaamattoman sähikäispaimenen kanssa aivan loistava tulos. Saatiin varsin eheä suoritus, tässä nyt vaan saattui muutama huonompi sattuma.

Palkintojen jaossa tuomari harmitteli kovasti pienestä kiinni jäänyttä tulosta. Hän kuitenkin tykkäsi kovasti Kavan työskentelystä ja oli varma, että seuraavalla kerralla se ykkönenkin toivottavasti saadaan. 

Syyskuun häppeningit

Meidän syyskuu oli aika tapahtumapainotteinen. Laitettiin vuoden näyttelyt pakettiin viimeisen näyttelymaratoonin jälkeen ja touhuttiin paimennuksen merkeissä.

Kuukausi startattiin Joensuussa ryhmiksessä, johon olin ilmoittanut molemmat koirat. Kappas vaan, molemmille tuli tuomarimuutos. Käppänät muuttui Marjo Järventölälle, jolla Mila on käynyt pari kertaa aiemminkin. Aussiet arvosteli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa. Meinasin jo ottaa Kavan ilmon takaisin, mutta ajattelin kuitenkin, että ei me mitään menetettäisi vaikka käytäisiinkin kehässä. Vaikka molemmat olivatkin lopulta eri kehissä, aikataulut eivät kuitenkaan onneksi menneet päällekkäin ja ehdin esittää molemmat itse.
Mila sai erinomaisen, mutta jäi ilman SA'ta liikkeissä tipahtaneen ylälinjan takia. Mila oli myös roppi veteraani, joten ryhmäkehät kutsuivat vielä.

"Tanakkarunkoinen ihastuttavan terhakka 10-vuotias narttu, jolla oikean mallinen pää. Hieman pyöreät silmät. Kookkaat hyväasentoiset korvat. Tyylikäs ylälinja seistessä. Hieman pitkä lanne. Tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Pohjaväri voisi olla puhtaampi. Ok karvanlaatu." ERI1, ROP-vet - Marjo Järventölä

Kavalle myöskin ERI, tuomari ei kuitenkaan tuntunut kauheasti siitä tykkäävän. Oli liian pieni ja siro, ei SA'ta Kavallekkaan. Vettä alkoi tulla kuin saavista, mutta koska ryhmät alkoivat minä hetkenä hyvänsä ajattelin, että kun kuitenkin vielä näyttelypaikalla ollaan, niin pyörähdetään nyt siellä ryhmäkehässä kuitenkin. Ryhmistä ei menestystä tullut ja pitserian kautta suunnattiin kotiin.

"Kevytrakenteinen. Riittävä runkoinen narttu. Kevyt pää. Kovin kapea kuono. Kookkaat korvat. Hyvät silmät. Hyvä ylälinja, riittävä runko. Tasapainoiset etu- ja takaliikkeet. Hyvä karvanlaatu" ERI2
- Marjatta Pylvänäinen-Suorsa

Seuraavana viikonloppuna oltiin Jyväskylän ryhmiksessä. Sinnekkin olin ilmoittanut molemmat koirat ja ihan kiitettävästi muitakin käppänöitä ja ausseja oli saapunut paikalle. Käppänöille oli tälläkin kertaa sattunut tuomarimuutos Paavo Mattilalle, joka oli myöskin meille tuttu tuomari jo etukäteen. Mila oli tälläkin kertaa erinomainen ja ROP-veteraani ilman SA'ta. Kava ERI luokkavoitolla ja SA'lla ja lopulta paras narttu kehässä kolmas. Koska molemmat koirat olivat niin aamusta kehässä suunnattiin jo kotia kohti eikä jääty ryhmiin ollenkaan. Taisipa olla ensimmäinen kerta, kun skipataan ryhmät silloin, kun meillä olisi sinne osallistumisoikeus. 

"Erittäin hyvin rakentunut veteraani, kaunis ilme, kookkaat kevyet korvat, erittäin hyvä kaula, erinomainen runko hyvä ylälinja, erittäin hyvin kulmautuneet raajat, hyvä hännän kiinnitys, hyvälaatuinen karvapeite, liikkuu hyvin, miellyttävä käytös." ERI1, ROP-vet
- Paavo Mattila

"Koon alarajalla. Kokoon sopiva raajaluusto. Hyvät rungon mittasuhteet. Selvä sukupuolileima. Pää voisi olla hieman voimakkaampi. Kookkaat hyvin kiinnittyneet korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Kaunis ylälinja. Luonnon töpö häntä. Hyvin kehittynyt rinta kehä ja eturinta. Hyvin kulmautuneet raajat. Liikkuu maatavoittavasti kevein joustavin askelin." ERI1, SA, PN3
- Juha Putkonen

Vuoden näyttelyt laitettiin purkkiin Tuusniemen ryhmiksessä. Sielläkin käppänät olivat vaihtuneet toiselle tuomarille Ei ihan menneet putkeen nämä, kun Milalle vuoden kolmesta näyttelystä kolmessa tuli tuomarimuutos. Mila oli tuomarin mieleen ja se sai vuoden ensimmäisen SA'nsa ja oli lopulta paras narttu 3! Kava laittoi samanlaista settiä. Tuomari tykkäsi siitä kovasti ja heti jo hänen tullessa tutkimaan Kavaa, hän tokaisi, että mikäs pieni söpöläinen sieltä tulee. Kavaa vain vähän ällötti liikkua märällä nurmikolla, joten sen liikkeet eivät aivan päässeet oikeuksiinsa, mutta täytyy kyllä käydä uudestaankin pyörähtämässä Saija Juutilaisen kehässä sen kanssa. BIS-veteraanikehässä pyörähdimme läpijuoksemassa, eipä tuomari paljoa pikkusnautseria vilkaissut, mutta hienosti Mila esiintyi silti.

"Vankkarunkoinen, hyväkuntoinen. Erinomainen turkinlaatu. Voimakkaammin kulmautunut takaa. Hieman pyöreä rintakehä. Pitkähkö lanne. Hyvä ylälinja ja häntä. Hyvät pään linjat. Purenta ok. Täyteläinen kuono-osa. Askellus voisi olla tasapainoisempaa." ERI1, SA, PN3, ROP-vet 
- Markku Kipinä

"2v. Linjoiltaan oikea nuori narttu. Hyvin sopusuhtainen. Sopiva rungon tilavuus. Sievä pää ja ilme. Hyvä purenta ja korvien malli. Vahva kaula. Kauniit puhtaat värit. Hyvä karva. Olemus mukavan jäntevä. Etuliike saa tiivistyä, vaivaton sivuaskel. Säilyttää ryhdin. Mukavasti, sopivasti luonnetta." ERI1, SA, PN3
- Saija Juutilainen 

Kavan kanssa kävimme myös paimentamassa kerran kuun aikana ja lisäksi olin varannut sille paikan myös paimennustaippareista. Parasta Kavaa ei aitauksessa nähty, mutta sen verran lupaavia pätkiä kuitenkin, että taipparit meni läpi. Paimennus on kyllä hurjan mielenkiintoinen laji, harmi vaan, että jos oikeasti haluasi kehittyä, täytyisi päästä treenaamaan säännöllisesti.

Elokuun fiiliksiä

Elokuussa starttailtiin Kavan ohjatut tokot. Uusi ryhmä ja uudet treenikaverit, en maltakaan odottaa, mitä kaikkea syksyn aikana opitaankaan! Hurjan paljon Kava on kyllä mennyt eteenpäin ja se on kasvanut henkisesti valtavasti lähiaikoina. Innokkuutta tekemisessä ei ole ikinä puuttunut, mutta nyt sen lisäksi on saatu lisää malttia ja hurjasti lisää itsehillintää.

Kävimme Kavan kanssa Kajaanissa ryhmänäyttelyssä. Aussiet arvosteli Irina Poletaeva. Tuomari näytti tykkäävän Kakkiaisesta ja se oli ensin luokkavoittaja SA'n kera. Lopulta pikkupommi voitti nartut kokonaan ja oli samalla myös ROP, sillä uroksissa ei SA'ta jaettu ollenkaan! Ryhmäkehässä ei enää menestystä tullut, mutta hieno edustaminen saatiin siinäkin kehässä. Näyttelyn kuvat ottanut Johanna Tolonen.

"Erinomainen koko ja mittasuhteet. Melko hyvä pää. Rodunomainen ilme. Oikea hampaisto ja pigmentti. Erinomainen kaula ja ylälinja. Rintakehä oikeanmuotoinen. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Vapaa liike. Oikea karvanlaatu." ERI1, SA, PN1, ROP

- Irina Poletaeva

Saran ja koirien kanssa käytiin räpsimässä kuvia mahtavassa ruusupuistossa. Päivä vaan sattui olemaan kovin aurinkoinen, mikä vaikeutti kuvaamista huomattavasti. Kävin vielä myöhemmin yksin kuvailemassa toiveena saada vähän paremmat sääolosuhteet, mutta ei saatu, vaan paistoi silloinkin. 

Vihdoin kotiutui kaikki muistamiset viime vuoden menestyksestä. Mila palkittiin Suomen kääpiösnautserikerhon vuoden kolmanneksi parhaana tokokäppänänä, samainen sijoitus tuli myös Kuopion palvelus- ja seurakoirien vuoden tokokoirakisassa. Meitä muistettiin myös Pohjois-Savon kennelpiirin vuosikokouksessa kunniakirjalla Pohjois-Savon piirinmestaruusjoukkuekullasta rally tokossa. Molemmat tytöt saivat myös muistamiset Liettuan valioarvoista. Viime vuosi oli kyllä hieno, näin korona-aikana onkin ollut kiva muistella sitä kun nyt ei ole kisaamaan päässyt.

Kuun lopussa ehdimme käydä myös Kavan kanssa kokeilemassa jotain aivan uutta: paimennusta. Oli hurjan mielenkiintoista! Alkuun Kavaa vähän jännitti ja se ihmetteli, mitä nuo valkoiset liikkuvat ovat. Kun se pääsi tositoimiin pyöröaitaukseen, meinasi alkuun lähteä vähän laukalle, mutta pienen napautuksen jälkeen saimme loistavia lupauksia erittäin potentiaalisesta paimenkoirasta. Ohjaajalta tuli palautteeksi, että se on tosi kiltti paimen. Uskoo kerrasta, että nyt pitäisi vähän rauhoittua, mutta ei kuitenkaan mene passiiviseksi palautteen annosta vaan kykenee silti hyvin työskentelemään. Lampaiden kanssa Kava käyttäytyi lopulta todella rauhallisesti ja en kyllä olisi voinut kuvitella, että se olisi ensimmäistä kertaa paimennuspuuhissa. 

Kuun aikana ehdittiin käydä myös muutamissa mätsäreissä. Ensin Mila oli pienissä aikuisissa PUN3, Kava PUN1 ja BIS5. Viikon päästä Mila veteraaneissa neljäs, Kavalla oli sen verran kova meno, että se sai punaisen ilman sen kummempaa menestystä. Viimeisessä mätsärissä kummatkin jäivät ilman sen kummempaa menestystä, Mila ei sijoittunut vetskuissa ja Kavalle punainen nauha. Minäkin ehdin yhteen mätsäriin tuomarointihommiin ja Kava kävi samaisessa mätsärissä olemassa oikein sopivan haastava vaihtokoira junior handleriin. Ei mikään automaatti tällainen todella energinen paimenkoira, jota en tarkoituksellakaan ollut päivän aikana kamalasti väsyttänyt.