Kesäkuun menot ja meiningit

Käytiin palauttelemassa mieliin kehäkäytöstä mätsärissä. Molemmat tytöt oli nähneet näyttelyhihnan edellisen kerran viime syksynä, joten kuumasta päivästä huolimatta virtaa ja intoa riitti. Mila sai vetskuissa punaisen, sai kehuja ikäisekseen hyvästä kunnosta ja sijoittui lopulta punaisten kehässä kolmanneksi. Kava sai myös aikuisissa punaisen ja oli isossa ja pitkään kestäneessä punaisten kehässä kolmas. Tuomari sanoi söpöksi nätiksi tytöksi, eikä ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään, joka kysyi onko tämä nyt se miniaussie😆

Katselin Kavalle rally-kisoja Virkusta tavoitteena saada vielä sille kesän aikaan RTK1. Ulkokisat on vielä toistaiseksi ainakin poissuljettu vaihtoehto, niissä on meille vielä liikaa häiriöitä ja Kava toimii muutenkin mielestäni hallissa paremmin. Kesäaikaan ulkokisat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, joten heti huomatessani hallikisat Jyväskylässä laitoinkin tiedustelua paikasta. Paikka saatiin ja hurautimme päiväreissun Jyväskylään. Jyväskylän keikoista onkin alkanut kevään aikana tulla varsinainen perinne. Tuntuu, että vähintään parin-kolmen viikon välein oonkin siellä nyt kevään ajan rampannut😄

Tuomarina oli Fiia-Maria Kivioja ja alokasluokka starttasi viimeisenä. Vaikka Kavalle alo-luokka on aika simppeli ja se kyllä osaa kaikki liikkeet, minusta tuntui, että rata sisälsi silti ne kaikki inhokkikyltit ja vaikeimmat kyltit sille. Jännitin kovasti, kuinka se toimii täysin vieraassa hallissa ja uudessa ympäristössä kisatilanteessa. Onneksi halliin pääsi kuitenkin rauhallisessa tilassa lämppäämään koiran, ettei ihan suoraan tarvinnut vain radalle sännätä. Kava toimi loistavasti, se teki hommia kivasti ja rally-tokoon se on kehittänyt itselleen kivan rauhallisemman vireen. Tehtävät eteni kyltti kyltiltä. Liikkeestä maahanmenossa mietin, menikö se maahan istumisen kautta, mutta koska en ollut aivan täysin varma en lopulta uusinut tehtävää. Sitten jännättiin tuloksia.

Suuni loksahti auki, kun lopulta pisteitä kirjattiin täyssatanen! Minun pikku-Kakkiainen, vautsivau se oli taitava💗 Sijoitusta saimme jännittää palkintojen jakoon asti, kun lopulta 100 pisteen ratoja tuli peräti neljä kappaletta. Kava oli kuitenkin toiseksi nopein häviten voittajalle vain parilla sekunnilla. Kava oli kuitenkin varsin tyytyväinen tästä sijoituksesta ja sitä paitsi se sai paljon mieleisemmän pallopalkinnon kuin voittaja😂 Seuraavissa kisoissa starttaamme siis avoimessa luokassa. Avoimeen luokkaan on kuitenkin vielä vähän töitä ennen kun kisoihin seuraavan kerran mennään. Ilman hihnaa pitää vielä treenata, hyppy täytyy saada suoritettua ilman kierrosten nousemista ja erilaisia houkutuksia täytyy vahvistaa. Kisoihin ei ole kuitenkaan kiire ja tän vuoden rally-tavoitteet onkin nyt sitten molempien koirien kanssa suoritettu. Tosin en varmaan tyydy tähän, onhan tässä vielä vuotta pitkälti jäljellä!

Meidän rally-tokoryhmät järjestivät kisanomaiset ratatreenit ja koska saatiin ilmainen osallistuminen, päätin käydä huvikseen testaamassa, mitä Milan mestariluokan tehtäville kuuluu. Tiesin, ettei se todellakaan ole vielä valmis mestariluokkaan, mutta ei meillä ollut mitään menetettävää ja samalla nähtäisiin ehkä jotain, mitä ottaa seuraavaksi treenin alle. Olosuhteisiin ja meidän tasoon nähden Mila oli loistava. Pisteitä ei paljoa kertynyt. Suurimman osan vein kuitenkin minä itse, kun annoin niin paljon apuja koiralle epävarmoissa liikkeissä. 

Kavan kanssa käytiin australianpaimenkoirien paimennuskoulutuksessa Mäntyharjulla. Oli hauska päästä pitkästä aikaa paimentamaan. Tavoitteena oli vahvistella Kavan itseluottamista lampaiden kanssa ja saada sitä vähän itsenäisemmäksi ja vähentää minulta tuen hakemista. Päivä aloitettiin jo heti aamuseitsemältä, että ehdittäisiin tehdä pari paimennuskierrosta ennen todella tukalan kuumaa päivää. Päivään sisältyi kolme kierrosta lampailla erilaisissa aitauksissa. Kavalle kouluttaja oli valinnut hiekkakentän, pyöröaitauksen ja nurminiityn. Paimennuksen lisäksi pääsimme kuulemaan vielä teoriaa paimennuksesta. 

Oli tosi mielenkiintoista päästä näkemään monenlaisia paimentavia ausseita aina pentutreeneistä sinne 3lk kisaavien treeneihin ja oppia myös muiden tekemisestä. Paimennus on kyllä hurjan mielenkiintoinen laji. Harmittaa, että resurssit ei tällä hetkellä oikein riitä tekemään sitä aktiivisemmin eikä nämä pari kertaa kesässä paimennukset kamalasti kehitä tekemistä. Jospa vielä joskus päästäisiin paimentelemaan ahkerammin ja löytyisi vaikka muutama oma lammas omasta takaa! 

Kava jaksoi päivän hyvin, vähän toki kuumuus haittasi tekemistä itse kullakin. Viimeisessä pätkässä se alkoi selvästi tekemään jo pidempää pätkää kyselemättä minulta koko ajan apuja, joten eiköhän me saatu edes hitusen varmuutta lisättyä tekemiseen päivän aikana, ainakin uusia ajatuksia saatiin päivän aikana rutkasti.