sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kylmä mätsäripäivä

Kävimme vappupäivänä Milan kanssa Hankasalmella ryhmänäyttelyssä. Mila pääsi pyörähtämään junior handler-kehässä Saran pikkusiskon kanssa. Hienosti nämä taituroivat kehässä ja ensikertalainen handleri sai upeasti pikku snautserin tottelemaan. Lopputuloksissa he jäivät toisiksi, osallistujia oli siis vain kaksi. Arvostelu oli kuitenkin hyvä ja intoa tuleviin kisoihin tuli. Minä esitin yhden pienenmunsterinseisojan rotunsa parhaaksi ja samalla se nappasi samalla myös toisen sertinsä.

Eilen teimme viimeiset kenraalitreenit ennen ensi viikonlopun Varkauden näyttelyä ja kävimme mätsärsissä. Kuopiossa oli samaan aikaan kaksi mätsäriä, joten vähän Tintin kanssa arvoimme kumpaan lähteä. Päädyimme kuitenkin Bokseri alajaoston mätsäriin, ehkä siellä olisi vähemmän porukkaa.
Huolimattomasti tuli taas lähdettyä ja unohdin napata varastosta Milalle häkin matkaan. Saisimme siis selvitä ilman sitä. Onneksi paikalla ei tosiaan ollut kovin paljoa porukkaa, joten koko päivää ei  tarvinnut mätsärissä viettää.
Kävin ilmoittautumassa ja kohta Tintti saapuikin jo Mimmin ja Carlan kanssa paikalle. Pian alkoivat kehät ja ne sattuivat menemään päällekkäin, kuten ajattelinkin. Kävin huikkaamassa pienten aikuisten kehäsihteerille, että olemme myös junnukehässä.


Pääsimme kuitenkin toisessa parissa pieniin aikuisiin ja meidän parina oli ranskanbulldoggi. Milalla oli selvästi kylmä, vaikka olinkin yrittänyt lämmitellä sitä ennen kehiä. Esiintyminen ei siis ollut ihan parhaasta päästä, mutta nappasimme kuitenkin punaisen nauhan.
Toisessa kehässä oli jo aloiteltu. Kehä oli ehkä omituisin junnukehä, missä olin ikinä ollut. Meitä oli yllättävän monta, jopa seitsemän koirakkoa. Meitä pyöriteltiin vähän miten sattuu ja muutama muukin oli samaan aikaan toisessa kehässä, joten kehään tultiin vähän eri aikoihin. Tuomari aloitti sijoittelun ja tuli viimeisenä meidän luo, JH1.

Pienissä aikuisissa oli menossa juuri sinisten nauhakehä. Pian me pääsimme valmistautumaan ja lopulta punaisen nauhan saaneet kutsuttiin kehään. Meitä oli vain neljä kappaletta. Milaisa paransi kehäsuoritusta ehdottomasti loppua kohden, mutta ei se vieläkään sitä parhainta Milaa ollut.
Nelosen ja kolmosen sijoittamisen jälkeen olimme vielä kahden parhaan joukossa. Kahden parhaan kesken menimme vielä kiekan ympäri ja seisotimme koiria. Milaisa juoksi ylpeänä edellä ja tällä kertaa jopa seisoikin ryhdikkäästi. Lopulta meille tuli sininen ruusuke.
Kovasti toivon, että ensi viikonloppuna sää olisi vähän lämpimämpi. Jaksaisi pieni snautserikin esiintyä reippaammin. Varkaudesta lähdetään tosiaan metsästämään sitä viimeistä sertiä. En kyllä usko sen vielä meille tulevan, mutta ei haudata vielä toivoa! Kiitos Tintille kuvista!
JH1, PUN2

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Huomioithan, että kommenttisi tulee näkymään vasta kun olen hyväksynyt sen.