Ystävänpäiväulkoilua

Maailmanmatkailua

Torstaina (24.1) lähdimme puoliltaöin kohti bussiasemaa ja sieltä hyppäsimme bussiin suunta Helsinkiin. Mukana oli kaksi koiraa, kaljakärreissä rinkka ja häkit sekä selässä reppu. Olimme varmasti mielenkiintoinen näky! Helsingissä oli tarkoitus mennä ratikalla Kampista Länsisatamaan, mutta näiden tavaroiden kanssa päädyin lopulta nappaamaan taksin.
Taksi vei meidä ihan terminaalin eteen ja pian huomasin, että meidän matkabussi olikin jo saapunut. Viikonloppuplääninä oli näyttelyreissu Liettuan Kaunakseen Kingtours-firman bussilla. Heitin koirat bussiin ja hetken ehdimme odotella ennen laivaan pääsyä.
Tallinnaan saapuessa oli koirien pissitauko ja sitten alkoikin lähdes kellon ympäryksen kestävä bussissa istuminen, aina Liettuaan asti. Loppumatkasta keli oli kovin surkea, kun lunta pyrytti ja olimmekin lähemmäs tunnin myöhässä aikataulusta. Tämä osaltan vaikeutti vähän minun iltasuunnitelmia: kauppa meni kiinni enkä saanutkaan ostettua mistään iltapalaa ja koirien pesu oli vähän inspiroitava, kun shamppoot oli Mimosalla toisella puolella Kaunasia😂

Lauantaina heräsin kuin heräsinkin kellon soittoon, aamupala nassuun ja kohti näyttelypaikkaa. Meidän hotelli oli ihan korttelin päässä näyttelypaikasta, mikä oli ihan huippu juttu. Kävelläkkin sinne olisi helposti voinut, mutta en viitsinyt häkkejä ruveta raahaamaan kun bussikyytikin oli mahdollinen. Oltiin näyttelypaikalla heti ysin pintaan ja odottelua hieman oli, kun kaikki kehät alkoivat vasta kahdeltatoista.

Kavan vuoro oli mennä kehään ensin. Se säikähti jotain koiraa juuri ennen kehää ja oli tosi epänormaali kehässä. Väisti (taas) tuomaria, mutta antoi kuitenkin tutkia. Arvostelu oli täynnä harakanvarpaita, niin siitä ei kyllä kukaan ottanut mitään selvää jotain yksittäisiä sanoja lukuunottamatta. Kava sai EHn luultavasti juuri tuosta luonteesta johtuen. Varmuutta se kaipaa vielä kehäkäytökseen!

Milan vuoro mennä kehään. Liukas pohjamatto ei ollut sille jälleenkään paras pohja. Liikkeet jäivät kovin töpötteleväisiksi. Milalle kuitenkin vetskuluokassa erinomainen, luokkavoitto ja samalla vetskuserti ja ROP-vet. ROPpikehässä ei enää menestystä tullut.

Ryhmäkehissä auttelin irlanninsetterikasvarissa, ei sijoitusta tällä kertaa. Mila meni lihapullan voimin vetskujen ryhmäkehään ja voi vitsi, kun sillä olikin kivaa! Aina niin ihana olla mummelin kanssa kehässä💗 Lauantai-iltana käväisin läheisen kauppakeskuksen supermarketissa hakemassa vähän purtavaa illaksi ja seuraavaa päivää varten.

Sunnuntaina aikataulut näyttivät siltä, että minulla olisi molemmat tytöt kahden minuutin sisään kehässä. Kehät tietysti eri puolilla näyttelyaluetta. Onneksi Janniina lupasi viedä Kavan kehään.
Pian sainkin viestin, että Kava oli voittanut nartut ja ollut vielä VSP! Taakse jäi myös siis edellispäivänä inttivalioksi valioitunut hieno narttu! Oli kyllä hymyssä pidättelemistä, mutta kaikessa hypetyksessä yritin keskittyä kuitenkin Milan kehään.

Milan liikkeet olivat jälleen kovin töpöttelevät, minusta tuntui että vielä pahemmin kuin edellisenä päivänä. Monta kertaa tuomari käski tehdä ekstakierroksia, huomasi varmaan kanssa, että nyt ei ole ihan normaalia liikettä... Hammaspuutoksen hän huomasi, mutta ei todistusta huolinut. Tiedä sitten oliko tulos kiinni siitä vai liikkeistä. Epäilen kuitenkin jälkimmäistä. Milalle EH tällä kertaa. Turha reissu siis tulosten puolesta, molemmille koirille yhdet luokkasertit. Täytyisi nyt äkkiä vaan päästä uudestaan ennen kuin Kavalla tulee ikä vastaan.

Junnujen ryhmäkehässä Kavalla kiehui hieman yli, laitetaan yliväsymyksen piikkiin. Mutta kokemus oli päästä sen kanssa ekaa kertaa isossa kehässä juoksemaan, toivotaan ettei jää viimeiseksi kerraksi! Olin samaisessa irkkukasvarissa mukana, jossa olin myös lauantaina ja tällä kertaa se sijoittui neljänneksi.

Ryhmien jälkeen kotimatka alkoi. Yötä myöten ajettiin Tallinnaan ja sieltä ensimmäisellä aamujunalla kohti Helsinkiä. Laiva oli myöhässä, joten yhtään ylimääräistä aikaa ei minulle jäänyt ennen bussin lähtöä. Onneksi taksi tuli nopeasti ja vei ihan Kampin ovelle asti. Koska bussimatkusta ei ollut tullut viikonlopun aikana ainakaan tarpeeksi jatkoimme sillä vielä Helsingistä koti-Kuopioon. Koirulit ovat kyllä maailman parhaimmat reissukaverit, niin helppoja!

Uuden vuoden kehien korkkaus

Kuvien muokkausta jäi odottelemaan tämäkin postaus jo useammaksi viikoksi...

Lauantaina (5.1) kävimme oman seuran mätsäreissä. Milan ilmoitin vetskuihin ja Kava meni ekaa kertaa aikuisiin, kun se juuri edellisenä päivänä ehti täyttää vuoden. Ensin kehään meni Mila, joka esiintyi ihan super hyvin! Siitä oli niin kivaa taas olla kehässä ja niin mahdottoman itsevarmasti mummeli paineli eteenpäin. Parina meillä oli walesi ja Mila sai punaisen. Pian pääsimmekin nauhakehään. Siellä Miisu oli hienosti toinen. Tuomari vielä sanoi, että se oli kyllä yksi itsevarmimmista koirista, joita hän oli tavannut. Koira, joka näytti olevan itsensä kanssa niin sinut. Mila vain hetkaitti korviaan, kun tuomarin kopeloidessa kehänlaidalla sattui rähinä koirien välillä. Törötti vain katsoa kädessä olevaa namia. Paras mummo❤️
Kavan kanssa jouduimme vielä odottelemaan tovin ennen sen vuoroa. Isoja aikuisia oli 30, Kava viimeisessä parissa jämtin parina. Kakara oli hieman virtainen, mutta kaikesta huolimatta sekin esiintyi ihan hyvin. Penska sai punaisen. Punaisten kehässä koiria olikin kehä aivan täynnä ja pitkäänpitkään jouduimme siellä seisoskelemaan, kun tuomari mietti valintojaan. Kava vaan pysyi mukana, kun koirakoita alkoi ympäriltä tippumaan. Lopulta olimme viiden parhaan joukossa ja pitkän mietinnän jälkeen meidät käteltiin pois. Ihan huikea tsemppi lapsikoiralta siellä isojen koirien joukossa!

Seuraavan viikon sunnuntaina (13.1) korkkasimme tämän vuoden ensimmäiset viralliset kehät Lahdessa ryhmänäyttelyssä. Reissuseuraksi lähtivät myös Sara ja Huima ja Tintti ja Carla. Auto oli tupaten täynnä heti viideltä aamulla, kun matka kohti etelää starttasi. Auspait alkoivat heti yhdeksältä. Kava oli tapansa mukaan kovin energinen kehässä ja erityisesti kilpailuluokka meni aikalailla huutamiseksi. Yksilöissä tuomari halusi mitata Kavan ihan omaa silmäänsä harjaannuttaakseen. Niinhän se olikin sen 48cm eli hyvin rodun mitoissa, vaikka olenkin sen pienuuutta hieman jännittänyt! Kava sai erinomaisen ja oli luokkavoittaja. SA:ta tuomari ei voinut antaa sen niukan turkin takia, ei karva ole vielä ennättänyt täyteen pituuteen vaikka ei se kyllä mielestäni enää mikään kamala naku ole.

"1 v vanha. Erinomaiset mittasuhteet. Päässä oikeat linjat, mutta kuono-osa tulisi olla vahvempi ja silmien alta täyteläisempi. Oikea-asentoiset hieman kookkaat korvat. Erinomainen ylälinja. Ikään sopiva runko, vielä niukka eturinta. Kokoon riittävä raajaluusto. Hyvin kulmautunut takaa, niukemmin kulmautunut edestä. Lyhyt luonnontöpöhäntä. Liikkuu hienolla sivuaskeleella, kapeasti edestä. Niukassa karvapeitteessä tänään. Iloinen vauhdikas esiintyjä." ERI, JUK1

- Nina Janger

Milan kehää sai odotella vielä useamman tunnin, kun tuomari oli vielä myöhässä aikataulusta. Kehään pääsimme vasta lähempänä kahta ja selvästi Milasta huomasi kyllä pitkän näyttelypäivän vaikutuksen. Se kaipaa aina ennen kehää pientä lihasten verryttelyä liikkumalla, mutta valitettavasti kaikki kehät olivat käytössä ja käytävät olivat hirmuisen liukkaat. Mila varoi käytävillä liukastumista ja kehässä sen liikkeet eivät todellakaan olleet normaalit. Milalle tällä kertaa EH, todennäköisesti ihan noiden liikkeiden takia. Kehän jälkeen vielä ennen lähtöä liikuttelin sitä tyhjässä kehässä ja silloin snautseri alkoi liikkumaan normaalisti. Harmi homma, mutta näin tällä kertaa.

"8,5v veteraaninarttu, joka esitetään hyvässä kunnossa. Hyvän mallinen pää ja lähes yhdensuuntaiset pään linjat. Hyvät silmät. Hieman kevyet korvat. Hyvä kaula. Hyvä runko ja eturinta. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä matala kinner. Hyvä karvapeite, raajoissa hieman pehmeämpää. Liikkuu lyhyellä askeleella töpötellen ja takaosa on tänään tehoton liikkeessä. Hyvä häntä." EH, VEK1

- Erika Häkkinen

Pikkukoiran eka synttäripäivä

Pienenpieni paimenkoira täyttää tänään kokonaisen vuoden! Kava on kyllä kaikessa ärsyttävyydessään täyttänyt odotukseni. Ihanaa on omistaa tämmöinen ihana, välillä hieman hullu paimen❤️ 

Lahjaksi Kava sai pandan, joka sai heti jo aika rajua kyytiä. Saas nähdä kauanko sillä on vielä sisuspumpulit tallella!

Vuoden vikat tokot

Vuoden vikan päivän kunniaksi kävimme maanantaina tokoilemassa kaveriporukalla Mekassa.

Huima, Mila, Kava ja Osku

Milan kanssa tehtiin kokeenomaisen alon kaikki liikkeet Saran liikkuroidessa. Mila teki tosi kivasti. Seuraamisessa kerran vei nenä maahan, mutta siitäkin se palasi nopeasti takaisin. Milaksi pätkä oli oikein kiva! Kapulaa ei olla treenattu pitkään aikaan ja silloin Milalla on usein hieman haluttomuutta sen kanssa - niin tälläkin kertaa. Kapula nyt vain treeniin ja katsotaan keksittäisikö sitten vaikka jotkut kokeetkin ihan vain kokeilumielessä. Käytännössähän kaikki liikkeethän se osaa, se vaan sitten riippuu päivästä kuinka se ne tekee😜

Kava-kakkiaisella oli hieman liikaakin virtaa. Keskittymiskyky seikkaili jossain ja Oskun kapulat olis olleet vaan hirmusen kivoja. Tehtiin sen kanssa ihan muutama seuruupätkä ja loppu aika keskityttiinkin vain olemaan paikallaan, mikä pentuselle tuntuu välillä olevan vähän haastavaa häiriöisessä ympäristössä. Hienosti Kava kuitenkin tsemppasi! Pitäisi päästä sen kanssa vain enemmän treenaamaan erilaisiin halleihin ja monien eri koirien kanssa.