Vuoden ensimmäinen ja ehkä jopa tärkein tavoite on nyt sitten suoritettu!
Tänään suuntasimme yhdeltätoista Puijonlaaksoon, jossa Milalle oli varattu aika eläinlääkäriin. Siellä jäi kohtu leikkauspöydälle ja samalla samalla siltä kuvattiin lonkat, kyynäreet ja selkä. Myös mahdollisia tulevaisuuden reissuja varten tuli vielä passikin napattua mukaan;)
Steriloiminen on ollut jo pidempään tehtävien asioiden listalla. Nyt meidän ei enää tarvitse ajatella juoksuaikoja ja harrastusten sovittamista niihin ja märkäkohdun riskikin lähti samalla.
Itse olen myös pidemmän aikaa surkutellut aivan säälittävää kääpiösnautserien kuvaamista. Jalostukseen käytetyiltä koirilta kun ei vaadita kuin vain voimassa oleva silmätarkastus ja todella, aivan liian harvat kasvattajat tutkituttavatkaan sitten mitään muuta. Aioin koota siis oman korteni kekoon, ja vaikka meillä nyt ei jalostukseen koira mennytkään, onhan se aina eteenpäin rodussa.
Alkuun teimme vähän paperihommia ja sitten meidät kutsuttiin eläinläärärin huoneeseen. Siellä Mila sai rauhoituspiikin takapuoleen ja aika äkkiä huomasinkin sen simahtaneen tutkimuspöydälle. Sieltä se kuljetettiin röntgeniin, jossa eläinlääkäri nappasi siitä kuvat. Lonkat olivat eläinlääkärin mukaan C:t, mutta aika pian tuo korjasi, että saattaisivat kuitenkin olla B:t. Kyynärissä ei näyttänyt olevan mitään ongelmia ja selkäkuvatkin olivat kauniit. Tuon kokoisella koiralla menoa ei tulisi kuitenkaan ne ceenkään lonkat haittaamaan, vaikka ne sellaisena Kennelliitolta palautettaisiinkin. Agility saa siis jatkua eikä elämään tule mitään muutoksia. Nyt vain sitten odotellaan viralliset tulokset Kennelliitolta!
Kuvauksen jälkeen hoitaja kiikutti vetelän kaverin takahuoneeseen ja siellä he sitten aloittivat sterilisaation. Milan pääsimme hakemaan vähän ennen kolmea. Sieltä sain syliini todella väsyneen pikkukaverin. Vaikka toista väsymys painoi, heilahti se häntä, kun Mila tajusi, että omat ihmiset tulivat sitä hakemaan. Kotiin tullessa se pääsi köllöttelemään omaan petiinsä vilttien alle. Vielä ollaan kovin toisissa maailmoissa, mutta eiköhän se vielä tuosta elämä voita. Torstaina saamme poistaa siteen haavan päältä ja kymmenen päivän päästä käymme vielä tikkien poistossa. Kipulääkettä se saa 3-5 päivän ajan kerran päivässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Huomioithan, että kommenttisi tulee näkymään vasta kun olen hyväksynyt sen.