lauantai 29. lokakuuta 2016

Motivaatiota


Viimeisiä hetkiä, kun enää viitsin nämä kuvat julkaista. Täällä on saatu nauttia jo ensilumesta, joka kuitenkin toi mukanaan vesisateen ja se vähäinenkin lumi on jo tipotiessään. Syyslomalta on palattu takaisin koulun penkille ja aloitettu jo seuraavan loman odotus. Järkytyksekseni olen myös saanut todeta, itse lukion penkillä istumista jo puolet takana.
Mila on päässyt nauttimaan pitkistä lenkeistä ja näin kylmempien ilmojen tultua siitä on löytynyt kamalan paljon energiaa pölistellä lenkkipoluilla. Treenatessakin partanaamasta on löytynyt aivan uusia puolia ja sen kiinnostus tekemiseen on erityisesti tokoilun osalta ollut aivan huipussaan. Seuraamista olemme lähteneet kokoamaan aivan alusta asti uudelleen kuntoon. Siinä oli niin paljon kontaktinpuutetta ja vääriä asentoja, että ajattelin olevan helpompi aloittaa kokonaan alusta. Vieläkin kontaktissa on hiomista, mutta aivan erityisen iloinen olen siitä, ettei meidän seuruu enää aukea! Ajattelin, että voisin ehkä tehdä meidän tokotreenauksesta jonkinlaisen oman postauksen, kun tuntuu, että siitä on tällä hetkellä niin paljon kerrottavaa. Agilityssä Mila on saanut selvästi enemmän vauhtia välipalkkauksilla. Niitä vielä jatkamme ahkerasti, että saisimme lopullisesti ne totaalijumikituksetkeskelläkenttää-pois.
Minä sain viimein kauan toivomani Lightroomin ihan iki-omaksi, kun kokeiluversio päättyi. Vielä on ohjelman käyttö kovin hakusessa, mutta koittakaa kestää, ehkä minä vielä opin. Varmasti myös kameran käytössä aktivoidun ohjelman myötä ja ehkä ne kuvat päätyisivät julkaisuunkin edes suhteellisen oikeaan aikaan.



P.S.
Muistakaas, että on vielä maanantai-iltaan saakka aikaa heitellä meille kysymyspostaukseen kysymyksiä joko Instagramissa tai täällä blogin puolella.



sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Aksakärpänen puraisi

Viime viikon lauantai-aamupäiväksi keksimme kaveriporukalla varata hallin omatoimiaksailuun. Vaikka alkuun tuntui olevan ongelmia vähän joka asiassa ja mietin, että niinköhän me edes päästään lähtemään, kun kaikki kyyditykset ja hallinvarausjärjestelmät eivät olleet ihan meitä varten. Ilman ongelmia selvisimme kuitenkin paikalle ja oli ihan huisin hauskaa. Sain vihdoin viimein niitä kaipailemiani aksakuvia, tosin sekään ei ollut ihan niin helposti sanottu kuin tehty, kun oikeaan kohtaan tarkentaminen oli vähintäänkin haastavaa.

Unna, Huima, Mila, Riemu ja Elmo
Milaisa teki tosi kivalla vireellä ja otin paljon välipalkkauksia, että se vauhti säilyisi. Teimme alkuun rataa ja loppuajasta lähinnä keskityimme keppeihin ja kuvien ottamiseen.


Treeneissäkin olen päässyt pitkästä aikaa nauttimaan Milan vauhdista, kun erityisesti viime treeneistä ei oikein löydy mitään huonoa sanottavaa! Ihan mahtavasti se teki juuri niin kuin käskin. Erityisesti meidän kontaktit kaipaavat vielä vauhtia ja puomi-keinu-erottelu pitäsi saada vahvemmaksi. Kepakot sujui loistavasti ja kaikki se ylimääräinen sähellys tuntui olevan tipotiessään. Jospa se tästä alkukankeuden jälkeen lähtisi sujumaan.

perjantai 14. lokakuuta 2016

Riemu-gigguran kanssa lenkkeilemässä

Pari viikkoa sitten kävimme Ean ja Riemun kanssa lenkillä Ealla päin. Löydettiin ihan huippu kiva paikka ja lenkkiseura oli mitä mainioin. Koirilla tuntui olevan hauskaa ja olisimme varmasti mielellämme jatkaneet lenkkiä vielä pidempäänkin, mutta hämärä alkoi yllättää. Täytyy toteuttaa näitä yhteislenkkejä useamminkin.

 

keskiviikko 12. lokakuuta 2016