tiistai 25. maaliskuuta 2014

Otsikoton 13

Huh! Pitkästä aikaa taas täällä blogin parissa. Minne ne illat oikein katoaa?
Milan kanssa taas pitkästä aikaa ollaan käyty tokoilemassa. Pitkä, melkein (valehtelematta) puolen vuoden tauko oli tuottanut tulosta. Milalla oli tosi hyvä vire, nyt vaan katsellaan sattuisiko jotain möllejä tulemaan tähän lähelle. Videopätkiä tuli myös otettua, mutta ne eivät ole päässet vielä julki. Hermostuin nimittäin, koska niiden muokkaaminen ei ollutkaan loppujen lopuksi niin helppoa kuin olin ajatellut.
Vähän juoksemista ollaan aloiteltu. Mulla kun olisi tarkoituksena ensi kesänä päästä ihan kunnolla juoksemaan Milan kanssa. Juoksuvyötä ei olla vielä saatu mistään hommattua, se on kylläkin ensimmäisten joukossa ostoslistalla. Ja mulle hyvät lenkkarit, kaikki edelliset hankaa jostain kohtaa tai sitten on hirmu raskaita. Ja sitten se kunto, kröhöm... No vähän kerrallaan;D
Ja tänään muuten lenkillä pongasin ekat leskenlehdet! Onkos kukaan muu vielä nähnyt?
Huomenna meidän olisi tarkoitus suunnata äitin, äitin kummitytön ja hänen äitinsä kanssa Helsinkiin. Sieltä sitten aikaisin torstaina kohti Berliiniä. Mila jää kotiin ja vaikka reissu kestääkin vain sunnuntaihin tiedän, että mulle tulee sitä hirmunen ikävä. Kuulumisia ja kuvia reissusta sitten myöhemmin! Anteeksi hieman sekavaa postausta, mutta täytyy ehtiä pakkaamaan.
Haasteita on tullut kaksin kappalein, malttakaas vielä hetki odottaa. Yritän saada ne valmiiksi viimeistään ensi viikolla!

Mila nautiskelemassa kevätauringosta

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Vastauspostaus


Kysymyksiä tuli muutamia samantyylisiä, joita sitten vähän yhdistelin. Huomioithan että, jos esitit omia kysymyksiäsi, ne saattavat olla aivan sekaisin. Jouduin nimittäin vähän kääntelemään ja vääntelemään, että saisin ne edes jonkinlaiseen asialliseen järjestykseen.



Miksi valitsit juuri kääpiösnautserin ja Milan?
Äidin kriteerit karsivat rotuja aika paljon pois, joten vaihtoehtoina meillä oli villakoira ja käppänä. Yksimielisesti käpsykän valitsimme, eikä olla kaduttu yhtään.
Mila tuli oikeastaan aikalailla kasvattajan valitsemana, se oli sopivin pentu meidän perheeseen. Narttu kun meille oli tulossa, eikä pentueessa ollut niitä kuin kaksi. Milan minä kyllä olisin halunnutkin, sillä sen hieman tummemmat värimerkit olivat jotenkin "siistimmät" ja muutenkin pentu tuntui... kivemmalta;D En mä tiiä. Tarkemmin kirjoittelin melkein vuosi sitten postauksen, jos kiinnostaa lukea. TÄÄLLÄ!

Jos et olisi ottanut kääpiösnautseria niin minkä?
No jos aika olisi ollut ennen, kuin Mila meille muutti, vaihtoehtona olisi jäänyt villis. Se ei kuitenkaan itseäni oikein nappaa. Jos minulla olisi kuitenkin jonkunlainen koirakokemus aussi olis jees, tai sitten snautseri...? Tääpä onkin vaikea!
 
Oletko harkinnut toista koiraa? Minkä rotuista?
Minä olen harkinnut sitä jo vuoden tai pari. Koskaan en ole kuitenkaan saanut vanhempia suostumaan, vaikka minkälaisia sopimuksia olen yrittänyt tehdä:/ Australianpaimenkoira olis tosi upea ja väri olisi red merle. Nimikin olisi jo valmiina mielessä. Mutta koska toista koiraa ei tule, ennen kuin muutan pois kotoa, ehkä jätän sen vielä julkaisematta.
Ja käppänöitä, tottakai myös jossain vaiheessa, ehdottomasti! Lisäksi mulla on pitkä lista ihanista roduista, mutta ehkä ne jää ainakin vielä julkaisematta.

Mitä luulet onko seuraava koirasi uros vai narttu?
Tällä hetkellä haaveilen uroksesta, saa nähdä.


Mitä rotua et missään nimessä haluaisi?
No tietysti rodun terveystilanne karsii jo jonkun verran. (Eikä niitä rotuja tarvitse varmaan edes luetella, kaikki luultavasti tietävät niistä edes muutaman.)
Myöskään mitään metsästyskoiraa en, koska sille ei olisi tarjolla sitä, mitä se vaatii. Sillä kukaan perheestämme ei ole innostunut metsästämisestä. Oikeastaan melkein kaikki rodut menee. Enkä varmaan mitään vetokoiraakaan voisi tässä tilanteessa ottaa, vaikka esim. siperian husky olis kyllä upea<3
 
 
Mitä mieltä olet keeshondeista?
Ihan kivoja koiria varmaan. Itselläni ei ole mitään kokemusta, eikä sukulaisillakaan ole kessuja. Tuossa naapurissa lyllertää kolme, mutta niihin en ole sen enempää päässyt tutustumaan. En varmaa itse tule koskaan sellaista ottamaan, vaikka ei se suosikkirotu-luettelossani siellä hännilläkään ole. Voi siinä karvassa olla aika paljon työtä! (Ihan kuin ei käppänässä, heh;D)

Tykkäätkö enemmän isoista vai pienistä koirista?
Koiran koko ei minulle sinänsä ole ratkaseva asia, ennemmin se rotu. Tähän on aika vaikea vastata, sillä molemmissa on kivoja rotuja ja missä menee ison ja pienen koira raja.

Mikä on lempirotusi? (Kääpiösnautseria ei saa valita;).)
Tästä on karsittu rotuja todella runsaasti. Australianpaimenkoira, snautseri, irlanninsusikoirakin on upea, siperian husky, saluki, leonbergi, nöffi, venäjäntoy, pinseri, ehkä minä voisin vielä mainita sheltin. Eli oikeastaan laidasta laitaan:D

Kumman ottaisit mielummin?:
tanskandoggi vai irlanninsusikoira
Irlanninsusikoira, ehdottomasti!
villakoira vai mopsi
Villakoira
saksanpaimenkoira vai belgianpaimenkoira
Varmaan belggarin. Sakemanni olis upea, mutta terveystilanne...:/
keeshond vai pomeranian
Tää on aika vaikea, no sanotaan kessu.
suursnautseri vai iso villakoira
Suursnautseri, ehdottomasti.
kääpiöpinseri vai chihuahua
Kääpiöpinseri
labradorinnoutaja vai kultainennoutaja
Tääkin on aika vaikee. No, jos ois ihan pakko valita niin ehkä kultsi.

Vaihtaisitko Milan maailman parhaaseen näyttelykoiraan?
En. Vaikka onhan se kiva, jos koira menestyy näyttelyissä, mutta ei se ole todellakaan se tärkein juttu. Tärkeämpää on luonne ja terveys. Milaa en vaihtaisi mihinkään<3
 
Oliko Mila helppo vai haastava pentuna?
Suhteellisen helppo. Kasvattajan piti valita kaikkein helpoin koira meille, ekaksi koiraksi.

Onko Milan perheessä muita kun sinä, isäsi ja äitisi?
Ei ole, olen ainut lapsi.
 
Millä kameralla kuvaat noin ihania kuvia?
Canon EOS 1100 D + 18-55mm ja 55-250mm
 
Onko koira lempieläimesi?
Ehdottomasti.
 
Minkä ikäinen Mila on?
Mila on reilu kolme, toukokuussa rakas täyttää jo 4 vuotta.


Onko Mila eka koirasi?
Kyllä, mutta viimeiseksi ei jää!

Sattuuko koiran nyppiminen koiraa mielestäsi?
Ei, jos karva on tarpeeksi kypsää.

Onko Milan turkki helppohoitoinen?
No käppänän turkkihan on nypittävä, joten runko turkki pysyy siistinä. Pohjavillaa täytyy poistaa n. kolmen viikon välein, harjata viikoittain ja välisiistimisiä parin kuukaudn välein. Milan parta + tassut pestään lähes viikoittain. Varsinkin näinä aikoina se joutuu melkein joka lenkin jälkeen suihkuun. Koko kylpyyn se joutuu vain vähän ennen nyppimistä, ennen näyttelyä tai jos se haisee pahalta.

Kuinka monta kertaa Mila trimmataan vuodessa?
Noin 2. Riippuu vähän karvan kypsyydestä.
 
Kuinka kauan unelmoit omasta koirasta?
Viisi vuotta.

Paljonko Milalla on painoa ja mikä sen "säkä" on?:)
Mila painaa sellaiset 8 kg ja säkä on 34,5 cm.

Onko Milalla ja sinulla Youtube kanavaa?
Onko Milalla paljon pukuja?
Milalla on kaksi Hurtan talvimanttelia (toinen saatu kaveriltani), heijastinliivi ja muutama äidin neuloma villapuku. Sekä Hurtan sadetakki, joka muuten on edelleen myynnissä täällä.



Onko Mila joskus purrut sua?(pentuaikaaeilasketa:D)
Leikkipuremista tapahtuu, mutta koskaan se ei ole kunnolla purrut. Muutaman kerran hampaat on osuneet sormiin, kun olen pitänyt sille luuta. Eli ihan vahingossa.
 
Montako sisarusta Milalla on?
Milalla on yksi sisko ja yksi veli. Kaiken kaikkiaan pentueessa oli neljä pentua, mutta valitettavasti yksi menehtyi.
 
Kuvaile Milaa viidellä adjektiivilla.
Tää on aika vaikee, sillä niitä on hurjasti enemmän. Kiltti, suloinen, haukkuherkkä, ahmatti, seurallinen.
 
 
Missä Mila nukkuu yöt?
Mun sängyn vieressä omassa pedissään. Mila ei saa nousta meillä sänkyyn/sohvalle. Lattialla nukkuessani Mila saa kuitenkin tulla viereen.

Tykkääkö Mila uida?
Mila ei tykkää uida, mutta se tykkää kahlata. Mahakarvoja pidemmälle se ei mene, ellei sitten ole jotain huippua vedessä; keppejä, makkaraa ym.
 
Ootko koskaan suuttunut Milalle, miksi?
Näitä kertoja on ollut vaikka kuinka usein. Varmaan yleisimmin, kun se räksyttää "turhaan" tai ei muuten tottele. Vaikka tiedän, että se on ihan oma vika, kun en ole saanut opetettua pois. Mutta eihän Milalle voi olla todella vihainen.



Tapoja jotka ärsyttävät Milassa?
Haukkuherkkyys ja se, kun sillä tuntuu olevan hieman liikaakin ihtoa joihinkin asioihin.

Pelkääkö Mila jotain?
Mila pelkää vähän pieniä lapsia. Se on joskus pienempänä saanut niistä hieman huonoja kokemuksia, mutta onneksi vähitellen olemme edistyneet ja Mila vain hieman arastelee niitä. Se pelkää myös ilotulitusta, viime uuden vuoden vietin Milan kanssa vaatehuoneessa:,DD Lisäksi se saattaa säikähtää jotain isoa koiraa, roskista tai patsasta tmv.

Missä Mila on hyvä?
No sehän on hyvä vaikka missä:D Todella hyvä syömään ja nukkumaan. Lisäksi se olisi todella taitava myös esim. tokossa, jos vain olisi hieman kärsivällisempi. Milalla tuntuu nimittäin olevan innostusta joskus vähän liikaakin. Ehkä se kuitenkin on loppujen lopuksi parempi niin, kun ettei se innostuisi mistään.

Mikä on ihaninta mitä Mila on sulle tehnyt?
No yksinkertainen vastaus tähän voisi olla, että se vaan on. Se on musta vaan niin ihanaa. Tai kun se tulee moikkaamaan, kun tulen koulusta. Joku temppu onnistuu, mitä ollaan harjoiteltu kauan. Ihan pieniä juttuja, mutta silti niin "suuria".

Mikä on suurin este minkä Mila on hypännyt?
Koirilla nuo esteiden korkeudet ole niin "merkitsevässä" asemassa. Korkeutta en ole koskaan mitannut, mutta sellaisia mini-luokkien korkeuksia.
 
Trimmasitko Milaa itse?
Siistimisajelua olen tehnyt ehkä puoli vuotta...? itse. Nyppinyt en ole koskaan koko koiraa, mutta tuota rullaamista ollaan vähän aloiteltu. Ja perus saksimisjuttuja olen myös tehnyt viime aikoina itse.

Kuinka pitkiä lenkkejä teet Milan kanssa?
Tää nyt riippuu ihan päivästä. Viikonloppuisin tulee tehtyä yleensä pidempiä lenkkejä kuin arkena. Arkena koko päivän aikana joku 3-5 km voisi olla aika lähellä, riippuu ihan päivästä.
 
Onko Mila kiintyny eniten suhun vai kaikkiin perheen jäseniin?
No loppujen lopuksi kaikkiin. Kaikkien täytyisi olla aina kotona ja muutenkin aina siellä missä Milakin on:)


 
Mitä ruokaa syötätään Milalle?
Mila syö Royal Caninia käppänille tarkoitettua ruokaa, sekä välillä kuppiin kilahtaa sitäsuntätä mm. mätsäreistä voitettuja nappuloita ja makkaraa, kurkkua ym.
 
Mitä mieltä olet barffauksesta? Haluaisitko aloittaa sen Milan kanssa?
Voisi olla ihan kivaa vaihtelua ja henk.koht mua kyllä ihan kiinnostaa.
Pakkasessa on vielä kuitenkin se joskus ilmaiseksi saatu barf-pussukka. Vielä ei olla siis alulle päästy ja luultavasti Mila syökin nappulaa. Äiti ei ole kovin innostunut barffaamaan. Kyllä se pussi todennäköisesti tulee vielä kuitenkin jossain vaiheessa tuhlattua.
 
Onko Mila kehässä mielestäsi automaatti vai haastava?
Alussa se oli aika haastava. Viime kesän aikana, kun kävimme mätsäreissä aika ahkerasti molemmat saimme lisää harjoitusta. Aina menee vain paremmin ja paremmin. En voisi kuitenkaan sanoa Milan käytöstä kehässä täysin automaatiksi, sillä jos se hoksaa jonkun perheenjäsenen kehän reunalla ei suorituksesta tahdo edelleenkään tulla mitään.

Onko Milaa mahdollista lainata junnukehiin?
Toki. Mutta ensin se täytyy kouluttaa menemään kehässä myös muiden kanssa. Mila on niin perheen perään. Se suostu kulkemaan kenenkään muun kuin minun kanssa, ellei ole todella hyvässä kontaktissa.


Mikä on paras saavutuksesi sun mielestä Milan kanssa?
Varmaankin viime elokuussa Joensuu KV:ssä JH5 sija. Toinen virallinen kisa ja todella uskomaton kokemus. Myöskin tammikuun Kajaani on jäänyt mieleeni tai sitten kesällä mätsärissä junnujen eka voitto. Onhan näitä!

Ihanin muistos koiras kanssa?
Voih, näitä on kyllä niin paljon. Mahdotonta valita yksi:D Varmaan se, kun haimme Milan kotiin. Se koko päivä, hirmuinen jännitys jo kuukausia ennen. Se oli ainakin odotetuin päivä, kun jo monta vuotta olin haaveillut omasta koirasta ja se viimein toteutui. Ja varmaan samat mitä ylemmässä vastauksessa.

Onko sulla sellaisia asioita mitä haluaisit tehdä Milan kanssa enemmän?
Niitä olisi vaikka kuinka paljon. Näyttelyissä haluaisin kiertää paljon enemmän ja se agilityuran aloitus, noh ehkä se vielä toteutuu. Ja olisi ihana viettää Milan kanssa enemmän tavallista arkea ja tehdä vielä pidempiä lenkkejä.
 
Haluaisitko isona olla sellaisessa ammattissa, mihin liittyy koirat jollain tavalla?
Todellakin! Peruskoulun jälkeen, mulla olisi haaveena lähteä Kannukseen kennellinjalle. Voi kuitenkin olla, että muutama vuosi vierähtää ennen kuin pääsen sinne. Sillä en tunne oloani vielä reilun vuoden kuluttua sellaiseksi, että voisin muuttaa yksin toiselle puolelle Suomea. Mutta katsotaan katsotaan;) Onhan tässä vielä aikaa miettiä. Ainakin todella rakas harratus nää koirat tulee mulla aina pysymään ja toki se kennel olis haaveena kanssa.
 
Onko Milalla hienot sukupuut vai ihan tavalliset?
No riippuu vähän mitä "hienoilla" tarkoitetaan? 4 polvessa Suomen muotovalioita on 14/30, muutamia voittajatitteleitä niin Suomessa kuin Virossakin, muutama Viron ja Ruotsin muotovalioita, 2 C.I.B:biä, pari Espanjan ja Brasilian muotovalioita. Ja parilla yksittäisellä koiralla rivi titteleitä, joita en nyt tässä jaksa luetella. Täältä voi katsoa itse tarkemmin.
 
Jokin asia joka saa Milan iloiselle tuulelle?
Vapaana juoksentelu ja se, kun joku tulee kotiin.
 
Mitä Mila rakastaa?
Tänään viimeksi mietin tätä ja varmaankin TOP 5-lista olisi: ruokaa, lenkkejä, huomiota, polkuja (osaksi varmaan siitä syystä, että Mila saa useimmiten olla niillä irti) ja leikkimistä.
 
Mitä temppuja Mila osaa?

Milan suosikkipaikka kotona?
Varmaan keittiö. Siellä Mila voi tarkkailla tipahtaisiko sille jotain. Myös oma peti on ihana.
 
Onko Milalla suosikkiherkkua tai -lelua?
Kaikki herkut on ihania ja oma pallo on tärkeä.

Entä ruokia tai asioita joita se inhoaisi?
Kaikki ruoka kelpaa, eikä sen välttämättä edes tarvitse olla ruokaa:D Suihkusta se ei tykkää.

Mistä harrastuksesta ette pystyisi luopumaan?
Kaikki on tärkeitä, enkä haluaisi luopua mistään, päinvastoin. Varmaan kuitenkin mätsärit ja näyttelyt on ainakin mun mielestä tosi mahtavia. Ja tietysti kotitemppuilustakaan en voisi luopua.

Tavoitteita tälle vuodelle?
Täällä! Lisäksi niihin tavoitteisiin voisi lisätä: juoksukamat ja kesällä juoksemaan Milan kanssa.

Ihanin pentukuva Milasta ja suosikkikuvia.
Näitä jakelen hieman ympäri postausta. Pentukuva alla.
 
 


    Superisti kiitos kaikille niille, jotka vaivautuivat esittämään kysymyksiä!

      torstai 6. maaliskuuta 2014

      Pikaparantuminen + kuvapläjäys

      Mila parantui todella nopeasti. Edelleenkään ei ole mitään tietoa, mikä sitä vaivasi. Onneksi Mila kuitenkin parantui. Eilen se jo suostui syömään omaehtoisesti ja voi, kun se ruoka maistuikin ihanalta!
      Tänään Mila on ollut täysin oma itsensä. Keppi suussa viiletti tuolla ulkona.
      Onneksi se ei tainnut olla mitään vakavampaa:,)
       
      


       
      Vauhtia riittää:




       

      tiistai 4. maaliskuuta 2014

      Mikä sua vaivaa rakas?

      Mila säikäytti tänään heti aamusta. Herättyäni kuulin, että äiti sanoin, ettei Mila ei taida olla ihan terve. Se ei suostunut syömään. Ei mitään, vaikka äiti tarjosi kurkkua ja ruisleipää. Ei, se ei ole normaalia Milaa. Muuten se käyttäytyi ihan normaalisti.
      Aluksi ajattelimme, että onko se syönyt jotakin sopimatonta tai jokin on mahassa vialla. Mila oli kuitenkin tehnyt aamulla ihan normaalisti kakan, eikä se arkaillut mitään kohtaa.
      Oliko jotain voi olla vialla suussa? Milan hampaatkin katsoin pariin kertaan, mutta ei siellä mitään erikoista näkynyt.
      Turvotin ruuan ja laitoin sekaan vähän leipää. Josko se innostaisi.
      Milasta kuitenkin ihan selvästi näkee, että sillä on tosi kova nälkä. Se vain ei pysty/halua purra.
      Turvotettu ruoka maistui, mutta Mila ei kyllä saanut sitäkään syötyä normaalisti. Aluksi se kuljetti yksittäin naksuja matolle ja siellä sitten nielaisi ne. Lopun ruuan syötin kädestä naksu kerrallaan.
      Turvotettu iltaruoka odottaa edelleen koskemattomana kupissa. Mitään kovaa Mila ei suostu vielä syömään ja ihan hyvähän, että se ei syökkään, jos se vain pahentaisi tilannetta.
      Varmuuden varalta M on päässyt tänään muutaman lisä-pissilenkin.
      Tässä on vähän surkea olo, kun pientä ei voi oikein auttaa mitenkään. Aamulla Mila oli vielä käytökseltään normaali. Nyt kuitenkin selvästi huomaa, että se on täysin vetämätön, eikä ulosmenokaan innosta.
      Ei Mila terve ole, tyhmäkin sen tajuaa. Seuraillaan tilannetta ja toivotaan, että pieni paranee.
      Huomenna varmaankin viedään Mila eläinlääkäriin, jos se edelleenkään ei suostu syömään. Raportoin tilanteesta tänne, jos jotain ihmeempiä tapahtuu.
      Muuten loma on sujunut ihan hyvin. Kuvaamassa kävin kaverini kanssa tässä pari päivää sitten. Kuvat tulevat tänne muutaman päivän sisällä.