Loppiaisen kunniaksi pääsimme Milan kanssa pyörähtämään mätsärissä. Mikäs muukaan on kivempaa, kun pakkaspäivän viettäminen karvakavereiden kanssa!
Paikalle saavuimme hyvissä ajoin, viime kerrasta viisastuneena olla ajoissa paikalla saadaksemme häkkipaikan. Heti ensi töikseen järkytyin suuresti, kun hallin maton korkkipuru oli ilmeisesti pakkasen takia niin sähköistä. Se tarttui kauttaaltaan Milan turkkiin ja koko koira oli itseni lisäksi aivan ruskean purun peitossa.
Kehät pääsivät alkamaan puoli kahdentoista jälkeen ja siinä oli hetken aikaa odottelua ennen junnuhändleriä. Junnuissa oli vain kolme osallistujaa ja muutaman yhteisen ympyrän jälkeen siirryimme yksilöarvosteluun. Yksilöiden jälkeen vaihdoimme koirat ja minä sain keskarivillan, joka oli kovin paljon omistajansa perään. Jouduin seisottamaan sen melkein koko ajan väärin päin, että se olisi edes joten kuten pysynyt paikallaan. Pian saimme omat koirat takaisin ja tuomari alkoi sijoittaa meitä. Meidän luokse hän tuli punainen ruusuke kädessään.
Melko pian pääsimme valmistautumaan kohti pienien aikuisten kehää, jonne pääsimmekin ihan ensimmäisinä. Meidän parina oli nuori mitteli. Pöydällä tuomari tutki Milan tarkkaan ja se käyttäytyi siinä tasaisen varmasti. Päätös tuntui olevan tuomarille kovin vaikea, sillä hän tykkäsi molemmista koirista. Me kuitenkin saimme loppuviimein punaisen nauhan.
Pieniä aikuisia oli suhteellisen vähän, joten ei aikaakaan kun meidät jo kutsuttiinkin punaisten kehään. Siitä selvisimme pitkän odottelun jälkeen neljän parhaan joukkoon. Mila alkoi selvästi jo väsymään. Se ei enää jaksanut ollenkaan pitää häntäänsä ylhäällä. Lopulta sijoituimme neljänneksi.
Pääsin vielä BIS-kehään esittämään tämän samaisen villakoiran, jonka sain junnukehässä vaihdossa. Meillä meni hyvin siihen nähden, että omistaja oli toisen koiransa kanssa samassa kehässä. Emme kuitenkaan sijoittuneet.
 |
| JH1, PUN4 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Huomioithan, että kommenttisi tulee näkymään vasta kun olen hyväksynyt sen.