Otsikoton 17

Koulu on vienyt taas kamalan paljon aikaa ja voimia, joten blogin kirjoittelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Milan kanssa olisimme touhuilleet yhtään sen vähempää.

Minulla on kirjoitettavana parin kerran aksailusta. Toissa kerralla treenit meidän osaltamme olivat ”löysemmät” oman jalkakivun takia, jonka syytä en tiedä vieläkään. Onneksi radalla ei ollut kamalasti juoksua.
Viime sunnuntaina teimme ihan huippua rataa. Minä tykkäsin siitä tosi paljon. Meillä oli ekaa kertaa koko halli käytössä, joten radalla sai juosta. Ja Mila tykkää pitkistä radoista ja se saa niihin paljon enemmän vauhtia. Rengas on tuottanut meillä viime aikoina hieman hankaluuksia, mutta se osoittautuikin ilmeisesti vain huonoksi ohjaukseksi. Irtoamista vielä vähän kaipaisin, mutta on siinä menty kuitenkin huimasti eteenpäin.
Teimme lopuksi myös kontakteja puomin alastulossa. Olen tehnyt sitä kotona portaissa ja erilaisten laatikkojen päällä muutamia kertoja. En kuitenkaan uskonut, että se menisi silti noin hyvin. Mila jökötti siinä paikallaan niin kauan kuin annoin luvan tulla alas. Ihan upeeta!

Mila pääsee maanantaina karvoistaan, kun se menee nypittäväksi. Sitten tarvitaankin taas toppapukuja ja villapaitoja talvipakkasille. Tosin tämä ”talvi” ei kyllä ihan tunnu talvelta. Loskaa ja rapaa ja kilo hiekkaa sisällä, kun tuo ihana ”magneetti” tuo kaikenlaiset risut ja hiekat masukarvoissa. Täällä sitä lunta odotetaan enemmän kuin kovasti!Huomenna olen menossa mätsäreihin talkoilemaan ja kehäänkin, mikäli töiden lomassa ehdin.

Lumikuono

Taas on vierähtänyt aikaa viime bloggailusta. Mihinköhän ne kaikki illat katoavat?

Milan kanssa kävimme taas viime sunnuntaina aksailemassa hyppy-putki-ratoja, joissa oli muutama hankalampi ohjuri. Omat aivot taisi taas jäädä kotiin. Onneksi mulla onkin viisas koira, joka ymmärtää ja suorittaa silti radan puhtaasti. Muutaman viikon päästä olen ilmoittautunut talkoilemaan mätsäriin, että saadaan pisteet kasaan ennen joulua.

Muutamia kuvia silloin, kun maassa vielä oli sitä ihanaa valkoista lunta. Täällä odotetaan kovasti sitä satavan pimeisiin iltoihin.

 

 

 

Nenäpäivän match show ja aksailua

Lauantaina tuli käytyä taas mätsäreissä. Junior handlerissa kisasin uuden tuttavuuden, Arttu-kultsun kanssa. Lähdimme paikalle hyvissä ajoin, että ehtisin tutustua Arttuun. Sillä kisaamisessa oli omat haasteensa, koska se oli kovasti omistajansa perään. Käytin Artun lenkillä ja harjoittelimme tyhjässä kehässä. Arttu ei antanut kenenkään asetella itseään, niin kuin kultsut kuuluisi esittää, vaan se täytyi esitettää vapaasti.
Mekin saimme apuja Milan minun perään olemisessa, kun Sara kävi taas muutaman ympyrän sen kanssa juoksentelemassa. Aina vain sujuu paremmin ja Mila alkaa ymmärtää, etten minä minnekään katoa, vaikka se olisikin vieraan kanssa.
Mätsärin tuotot menivät hyväntekeväisyyteen, Nenäpäivä-keräykseen, joten sekin varmasti kasvatti osallistujamäärää. Lisäksi paikalla oli YleX:n juontajia. Kisaamaan oli ilmoitettu huimat 191 koiraa.  
Kehät alkoivat lapsi&koira-kehällä, sen jälkeen tuli lelukoira-kehä ja junior handler.
Meidät kaikki kutsuttiin kehään, jossa menimme juoksujärjestykseen. Sitten menimme muutaman kerran ympäri ja alkoi yksilöarvostelut. Tuomari pyysi näyttämään hampaat ja kysyi koiran ikää. Arttu oli vajaa kaksi vuotta ja antoi näyttää hampaat todella hyvin. Sitten teimme kolmion ja edestakaisin, sen jälkeen seisotus.

Odotteluaika oli kaikista vaikeinta. Arttu alkoi stressata kehässä, kun ei nähnyt omistajaansa missään. Yritin saada sen huomion kiinnittymään muualle ja vähän aikaa sen sainkin, kunnes Arttu alkoi pyöriä.
Sitten juoksimme vielä yhden kerran kehän ympäri, jonka jälkeen tuomari tiputti handlereita pois. Me tipuimme, sain kuitenkin palautteeksi, että koira oli tänään todella hermostunut, mutta itse osasin tehdä kaikki kuviot oikein ja käsittelin koiraa hyvin. Tulos oli odotettu, sillä tiesin ennestään, että tämä koira oli haastava esitettävä. Katsotaan nähdäänkö meidät vielä myöhemminkin Artun kanssa junnukehässä;)



Pienten aikuisten kehä oli mennyt päällekkäin junnujen kanssa, joten kävin huikkaamassa kehäsihteerille, milloin voisimme tulla kehään. Pääsimme heti seuraavassa parissa ja parina meillä oli nuori cottoni. Saimme sinisen nauhan.
Kohta alkoi sinisten kehä, seisotimme koiria ja tuomari valitsi neljä jatkoon. Tässä ei tehty mitään liikkeitä. Onneksi Mila seisoi näyttävästi vapaasti ja pääsimme neljän parhaan joukkoon. Sitten juoksimme muutaman kerran ympäri ja tuomari valitsi neljännen ja kolmannen. Sitten hän ojensi kakkosruusukkeen minulle.

Mila SIN2

Eilen agilityssa teimme hyppy-putki-rataa, jossa oli muutama haastava kohta. Itse sössin täysin ohjauskuvioissa esteet 10,11 ja 12, keksin sinne jotkut aivan omat kuviot:,D Onneksi Mila teki siitä huolimatta koko radan täysin virheettömästi.

 

Tarkoituksenani olisi tehdä tänä vuonna joulukalenteri. Joka päivä "avautuu" yksi luukku, eli jokin hieman erikoisempi postaus. Kaipailisin kuitenkin vielä lisää ideoita. Jos joku sattuu tulemaan mieleen, mistä olisi kiva lueskella kommenttia vain! Samalla tarkoitus on vähentää näitä joka viikkoisia tylsiä aksa-mätsäri-postauksia. Jotain erikoisempia ideioita siis!

Voittajafiilis

Sunnuntaina lähdimme lyhyellä varoitusajalla mätsäröimään. Ei muuten ollut yhtään hullumpi idea.
Sain vielä houkuteltua kaverinikin Karan kanssa mukaan.
Pian kehät alkoivat, ensimmäisenä junior handler. Osallistujia oli vain kolme. Menimme muutaman kerran yhdessä ympäri. En oikein saanut Milaan kunnollista kontaktia, vaikka se oli ennen kehien alkamista kulkenutkin todella hyvin. Olimme viimeisinä ja pian pääsimme yksilöarvosteluun. Pöydälle, jonka jälkeen menimme ympyrän ja seisotus. Sitten tuomari sijoitti kolmannen ja pian toisenkin. Tämä tarkoitti, että me olimme voittajia. Tuomari antoi vielä kaikille palautetta, meille hän mainitsi upeasta seisonnasta ja pöytäkäytöksestä. Liikkeissä parempi kontakti, jonka tiedostin itsekkin.



Pienissä aikuisissa olimme numero 16, parina lk. chihuahua. Mila liikkui vähän paremmin ja sai punaisen. Sitten odottelimme punaisten kehää. Kara kävi hakemassa itselleen sinisen nauhan oikein kivalla esiintymisellä, mutta ei päässyt isosta sinisten kehästä jatkoon.
Kävin treenailemassa Milan kanssa, se kyllä kulki harjoituksissa aivan täydellisesti. Pian punaisten kehä alkoi. Muutaman kerran ympäri, jonkä jälkeen tuomari otti neljä jatkoon. Me pääsimme ensimmäisinä. Kohta olimme kahden parhaan joukossa ja tuomari tuli ojentamaan ykkösruusukkeen minulle. Ekaa kertaa tänä vuonna päästiin isoon kehään!

Sitten alkoi jännääminen kuinka Mila jaksaa vielä yhden koitoksen. BIS-kehän valmistelut alkoivat ja pian kaikki kutsuttiin kehään. Muutaman kerran ryhmissä ympäri. Mila... Voi ihana Mila! Se liikkui ihan super hienosti! Ja seisoi vapaasti niin huomiota herättävästi.
Tuomarit kävivät kopeloimassa, jonka jälkeen alkoi sijoittaminen. Kaikki siis palkittiin. Meitä ei katsottu alkussa ollenkaan. Siinä kohtaa tajusin, että ehkä me olemme siellä top5.
Kohta meitä oli enää kaksi jäljellä, pienten sinisten voittaja ja me punaisten voittajana. Juoksimme kehää ympäri yleisön taputtaessa. Mila seisoi edelleen vapaasti tosi kivasti, se ei kuitenkaan enää jaksanut pitää häntäänsä ylhäällä. Ajattelin, että se ei kuitenkaan haittaa niin paljoa. Pian yksi tuomareista tulee kättelemään MEIDÄT VOITTAJIKSI! Tässä kohtaa meinasin pompata ilmaan. Ekaa kertaa BIS1! Kuvien oton jälkeen kävimme sovittelemassa yhtä palkintoa. Kaikki bis-kehäläiset saivat joko Hurtan pannan tai valjaat. Meille tarjoitui tilaisuus kokeilla valjaita, joita Mila ei ole koskaan aiemmin omistanut. Nappasin korista siis sellaiset. Valjaiden lisäksi palkintoina oli ruokaa ja herkkuja, kirja, pari lelua, lahjakortti Mustiin&Mirriin ja hirmu isot pokaalit ja ruusukkeet.



JH1, PUN1 ja BIS1

Illalla meillä oli vielä agility. Teimme helppoja hyppy-putki-ratoja. Lähinnä harjoittelimme takaaleikkausta ja persjättöä. Ohjaajan mukaan, olemme täysin valmiita 1 luokan hyppyradoille, kunhan ne kepit vielä saadaan kuntoon.
Lauantaina suuntaamme Milan kanssa jälleen mätsäriin. Tällä kertaa kisaan junnuissa taas vieraalla koiralla, mutta siitä sitten myöhemmin enemmän.

► WORLD DOG SHOW – Helsinki – 8.-10.8.2014 – sunnuntai

Viimeisen osan julkaiseminen on unohtunut aivan kokonaan, mutta onneksi olin kuitenkin tehnyt postauksen valmiiksi.

Aamulla aamupalan jälkeen suuntana oli Messukeskus. Heti kohti australianpaimenkoira-kehää, oli kyllä niin kauniita koiria<3 

Muutaman luokan jälkeen käväisimme ulkona, siellä oli juuri kk. saksanseisoja-kehässä Milan trimmaaja koiran kanssa kehässä. Hetken päästä kiertelimme vielä kojuja ja teimme viimeiset ostokset. Kävimme myös katsomassa toko-näytöksen ja flyballia.

Muutamat kehät olivat vielä menossa ja kävinkin hieman kuvaamassa niitä. Iltapäivällä oli junior handlerin MM-finaali, jota menimme katsomaan. Myöhemmin oli ryhmäkehät, ja tottakai täytyi ostaa liput vielä super BIS-kehään.






Maanantaina lähdimme junalla takaisin kotiin. Koko reissu oli aivan mahtava ja viikonloppu meni aivan liian nopeasti. Seuraavan kerran, kun maailman voittaja järjestetään Suomessa, olen ehkä omankin koiran kanssa kehässä;)

Ostettua tuli ihana trimmipakki, WDS-lakanat ja näyttelyluettelot. Lisäksi kaikenlaisia ilmaisjuttuja; pari käppänälehteä, herkkuja, avaimenperiä, magneetteja ja etukuponkeja