Voittajafiilis

Sunnuntaina lähdimme lyhyellä varoitusajalla mätsäröimään. Ei muuten ollut yhtään hullumpi idea.
Sain vielä houkuteltua kaverinikin Karan kanssa mukaan.
Pian kehät alkoivat, ensimmäisenä junior handler. Osallistujia oli vain kolme. Menimme muutaman kerran yhdessä ympäri. En oikein saanut Milaan kunnollista kontaktia, vaikka se oli ennen kehien alkamista kulkenutkin todella hyvin. Olimme viimeisinä ja pian pääsimme yksilöarvosteluun. Pöydälle, jonka jälkeen menimme ympyrän ja seisotus. Sitten tuomari sijoitti kolmannen ja pian toisenkin. Tämä tarkoitti, että me olimme voittajia. Tuomari antoi vielä kaikille palautetta, meille hän mainitsi upeasta seisonnasta ja pöytäkäytöksestä. Liikkeissä parempi kontakti, jonka tiedostin itsekkin.



Pienissä aikuisissa olimme numero 16, parina lk. chihuahua. Mila liikkui vähän paremmin ja sai punaisen. Sitten odottelimme punaisten kehää. Kara kävi hakemassa itselleen sinisen nauhan oikein kivalla esiintymisellä, mutta ei päässyt isosta sinisten kehästä jatkoon.
Kävin treenailemassa Milan kanssa, se kyllä kulki harjoituksissa aivan täydellisesti. Pian punaisten kehä alkoi. Muutaman kerran ympäri, jonkä jälkeen tuomari otti neljä jatkoon. Me pääsimme ensimmäisinä. Kohta olimme kahden parhaan joukossa ja tuomari tuli ojentamaan ykkösruusukkeen minulle. Ekaa kertaa tänä vuonna päästiin isoon kehään!

Sitten alkoi jännääminen kuinka Mila jaksaa vielä yhden koitoksen. BIS-kehän valmistelut alkoivat ja pian kaikki kutsuttiin kehään. Muutaman kerran ryhmissä ympäri. Mila... Voi ihana Mila! Se liikkui ihan super hienosti! Ja seisoi vapaasti niin huomiota herättävästi.
Tuomarit kävivät kopeloimassa, jonka jälkeen alkoi sijoittaminen. Kaikki siis palkittiin. Meitä ei katsottu alkussa ollenkaan. Siinä kohtaa tajusin, että ehkä me olemme siellä top5.
Kohta meitä oli enää kaksi jäljellä, pienten sinisten voittaja ja me punaisten voittajana. Juoksimme kehää ympäri yleisön taputtaessa. Mila seisoi edelleen vapaasti tosi kivasti, se ei kuitenkaan enää jaksanut pitää häntäänsä ylhäällä. Ajattelin, että se ei kuitenkaan haittaa niin paljoa. Pian yksi tuomareista tulee kättelemään MEIDÄT VOITTAJIKSI! Tässä kohtaa meinasin pompata ilmaan. Ekaa kertaa BIS1! Kuvien oton jälkeen kävimme sovittelemassa yhtä palkintoa. Kaikki bis-kehäläiset saivat joko Hurtan pannan tai valjaat. Meille tarjoitui tilaisuus kokeilla valjaita, joita Mila ei ole koskaan aiemmin omistanut. Nappasin korista siis sellaiset. Valjaiden lisäksi palkintoina oli ruokaa ja herkkuja, kirja, pari lelua, lahjakortti Mustiin&Mirriin ja hirmu isot pokaalit ja ruusukkeet.



JH1, PUN1 ja BIS1

Illalla meillä oli vielä agility. Teimme helppoja hyppy-putki-ratoja. Lähinnä harjoittelimme takaaleikkausta ja persjättöä. Ohjaajan mukaan, olemme täysin valmiita 1 luokan hyppyradoille, kunhan ne kepit vielä saadaan kuntoon.
Lauantaina suuntaamme Milan kanssa jälleen mätsäriin. Tällä kertaa kisaan junnuissa taas vieraalla koiralla, mutta siitä sitten myöhemmin enemmän.