Hoitokoira

Aikaisemmin olin kovin hiljainen, enkä ole täällä maininnut, että me olimme pari viimeistä päivää kahden koiran kanssa. Saluki-tyttö, Olivia tuli Milalle kaveriksi ja minulle treenattavaksi näyttelyihin.



Milakin otti vieraan vastaan oikein kivasti. Luovutti jopa oman petinsä kaverille;D

Olivia tuli meille keskiviikkona. Sen oli tarkoitus olla meillä pidempäänkin, mutta suunnitelmat muuttuivat ja tulimmekin tänään mökille. Vierailu jäi lyhyeksi, mutta jospa se vielä joku kerta tulisi meille uudestaan.
Eilen kävimme kiertelemässä vähän ympäri keskustaa, näyttelyhihna ja nakit tietysti mukana. Mila jäi kotiin siksi aikaa lepäämään.

(takajalat taemmas)

Tänään molemmat koirat pääsivät näyttelytreeneihin Musti&Mirri-areenalle. Olivia toimi yli odotusteni. Se ravasi tosi kivasti, loppuvaiheessa se alkoi jätättää, mutta laitetaan kaikki väsymyksen piikkiin. Seisominen meni ihan hyvin.Itse harjoittelen vain kovin vielä vinttien esittämistä. Ekaa kertaa oli vinttikoira narun päässä.

Olivia sai paljon kehuja rauhallisuudesta ja toiset olivat ihmeissään, kun kerroin, että se ei ole edes omani. Tutkiminen tuotti vähän ongelmia, Olivia nojautui minuun koko painollaan ja mittakeppi oli  pelottava. Hampaat se antoi katsoa tosi kivasti ja antoi myös minun näyttää ne. Olivia pelkäsi toisia koiria aluksi, joten vierekkäin ja ryhmässä juokseminen olivat melko haasteellisia.
Eiköhän meidät vielä joku kerta näe mätsärikehistä;)
Mila pääsi Olivian väsyttyä juoksemaan muutaman kerran kehässä. Karvapallo<3
Lomalla emme ole tehneet sen erikoisempia, täällä mökillä olemme sunnuntaihin asti ja maanantaina pitäis jaksaa lähteä jo kouluun.



Welsh corgien erikoisnäyttelyssä

Pitkästä aikaa kävimme kehäilemässä ihan virallisesti. Suuntasimme siis melkein tuohon naapuriin, corgien erikoisnäyttelyyn. Näyttelyssä järjestettiin myös junior handler, johon osallistuimme Milan kanssa.
Junnuissa nuorempia oli viisi, heistä kaikki kisasivat corgeilla. Vanhempia oli kuusi, joista yksi oli poissa. Seisotin alussa Milaa vapaasti, mutta häiriötekijöitä oli kehän ulkopuolella. Asetellusti se seisoi ihan kivasti. Menimme muutaman kerran yhdessä ympäri. Välillä Mila otti maasta hajuja, mutta sain kuitenkin nopeasti kontaktin takaisin. Yksilöihin pääsimme kolmantena. Tuomari pyysi näyttämään hampaat ja sen jälkeen tehtiin T ja sitten seisotus. Mila ei seisonut niin hyvin kuin yleensä, tai niin minusta ainakin tuntui. Se heilutti kuitenkin kivasti häntäänsä koko ajan.
Sitten vaihdoimme koiria ja minä sain corgin. Se liikkui tosi kivasti. Seisomisessa olisin halunnut olla hieman kauempana koirasta, mutta se liikkui koko ajan lähemmäs minua. Teimme vaihtokoirien kanssa yksitellen edestakaisin, jonka jälkeen vaihdoimme omat koirat takaisin.
Sitten tuomari aloitti sijoittamisen, viides, neljäskin sija meni ja kolmas. Sitten juoksimme kaksi parasta yhdessä ympäri ja tuomari ojensi minulle punaisen ruusukkeen!!

Päivän parhaan valinta alkoi. Minä tyrkkäsin palkinnot Saralle ja menin Milan kanssa takaisin kehään. Menimme yhdessä ympäri ja sen jälkeen vaihdoimme koirat. Toista kertaa pääsin samassa näyttelyssä esittämään corgia. Vaihdoimme omat koirat takasin. Tuomari sanoi, että molemmat esitimme koirat eleettömästi ja jäimme hyvin "taka-alalle". Sitten hän ojensi minulle ison punaisen ruusukkeen. Poseerauksen ja kuvien jälkeen Sara ja Anni kokeilivat Milaa ja minä pääsin kokeilemaan Saran lagotto-Elmoa ja Annin corgi-Noppaa:) Me ollaan kyllä ihan huomasti edistytty ja nyt Mila kulkee jo melko hyvin muidenkin kanssa.
Arvostelussa kaikki oli ERI'ä. Kommenttina, että olisin voinut olla vielä iloisempi. Joo, ihan totta.
Oli kyllä ihana loman aloitus! Kiitos Annille kuvista:)

JH1, BIS-JH1

 

KUUKAUDEN ERIKOISPOSTAUS nro 2 - Mitä ovat match show't?

Match show eli mätsäri on leikkimielinen koiranäyttely. Mätsäreitä järjestään ympäri Suomea, lähiseudun match show't voit katsoa täältä. Osallistumisen ehtona on, että koira on rokotettu asianmukaisesti ja koira ei ole typistetty (typistyskielto 1.1.2001 jälkeen syntyneillä koirilla). Mätsäreihin saa siis osallistua myös sekarotuisen koiran kanssa.

Mihin mätsäreitä tarvitaan?
Mätsäreistä on suuri hyöty näyttelyissä käyville koirille. Siellä ne voivat harjoitella kehäkäytöstä, vielä melko halvalla. Lisäksi mätsärit ovat hyviä harjoituspaikkoja arkielämän tilanteita varten. Tuomari (/vieras) tulee tutkimaan koiran, näin voi käydä esimerkiksi eläinlääkärissä. Lisäksi koira tottuu olemaan paikassa, jossa on muitakin koiria ja itse voi jutustella toisten ihmisten kanssa ja tavata tuttuja.

Mitä minun täytyisi opettaa koiralle ennen kuin menen kehään?
Mätsäri on harjoitustilanne, muutama juttu olisi kuitenkin huomioitava.
Koiran olisi hyvä antaa käsitellä itseään. Jos koira on arka, voi tuomarille antaa herkkuja, joilla saa tutkimuksesta mukavamman kokemuksen. Erityisesti ensimmäistä kertaa mätsäriin osallistuvan koiran olisi hyvä saada tutustua paikkaan ja tottua koiramäärään, joten kannattaa saapua paikalle ajoissa. Lisäksi olisi hyvä totuttaa kulkemaan hihnassa ja seisomaan joko vapaasti tai aseteltuna, pienet koirat myöskin pyödällä.

Miten voin ilmoittautua?
Yleensä mätsäreissä ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä ennen kehien alkua. Joissain on myös ennakkoilmoittautuminen, joka on usein halvempi. Ilmoittautuminen mainitaan mätsärin mainoksessa.

Mihin luokkaan osallistun?
Useimmissa mätsäreissä luokkia on
- pienet pennut (säkä aikuisena alle 40 cm) & isot pennut (säkä aikuisena yli 40 cm). Ikäraja on usein vuoden.
- pienet aikuiset (säkä alle 40 cm) & isot aikuiset (säkä yli 40 cm). Tämän ikäraja heittelee aika paljon mätsäristä, usein yli 1v-8v
- veteraanit, ikä vaihtelee myöskin mätsäristä, usein 8v->
- sekarotuiset, (tätä luokkaa ei ole kaikissa mätsäreissä) Luokkaan saa osallistua vain sekarotuisen kanssa.
- lisäksi usein järjestetään lapsi&lelukoira, lapsi&koira ja junior handler. Lapsi&lelukoira ja lapsi&koira on alle 10-vuotiaille ja junior handler 10-17-vuotiaille. Joskus junior handler on jaettu vielä kahteen ikäluokkaan 10-13v ja 14-17v.

Mitä täytyy ottaa mukaan mätsäriin?
Nämä kannattaa muistaa ottaa mukaan:
- rokotustodistus
- rahaa ilmoittautumiseen ja mahd. buffettiin
- siistit, säähän sopivat vaatteet
- vettä ja kupin
- jokin rauhoittumispaikka koiralle (esim. häkki)
- harja (jos koira on turkikas)
- näyttelyhihna (jos ei omista nlyhihnaa, kehään voi toki mennä tavallisellakin hihnalla. Flexejäkin olen nähnyt mätsäreissä, mutta suosisin kuitenkin enemmän hihnaa)
- numerolapunpidike, hakaneula/kuminauha kelpaavat myös
- nameja. Kannattaa valita jotain koiran lempi herkkuja, sellaisia mitkä se saa nopeasti syötyä.

Kuinka kehät pyörivät?
Yleensä kehiä on 2-4 ja ne on jaettu esim. pienet pennut ja pienet aikuiset, isot pennut ja isot aikuiset, lapsi&koira ja junior handler sekä vetskut ja seropit.
Kehään mennään pareittain numerojärjestyksessä. Tuomari antaa "paremmalle" koiralle punaisen ja toiselle sinisen, kun kaikki parit ovat menneet, tulee nauhakehät.
Ensin on sinisten nauhakehä, josta tuomari halutessaan poimii neljä tai enemmän jatkoon tai tiputtaa koiria vähitellen. Sinisten nauhakehän jälkeen tulee punaiset kehä, joka toimii samoin. Yleensä nauhakehässä sijoitetaan neljä parasta, joiden voittajat jatkavat Best In Show-kehään.
BIS-kehä järjestetään mätsärin päätteeksi. Siellä kilpailee kaikkien luokkien voittajat (JH:ta ja lapsi&koira-kehiä lukuunottamatta). Tuomarit tekevät päätökset yhdessä.

Nähdään mätsäreissä!

Ystävänpäivämätsäri 2015

Eilen kävimme Milan kanssa mätsäreissä. Saimme jälleen myös seuraa, kun Karakin lähti kehäilemään. Ilmoittautumisen jälkeen kävimme harjoittelemassa. Mila nuuski vähän maata liikkeissä, mutta muuten meni ihan kivasti.
Kehät myöhästyivät, sillä osallistujia tuolla mätsärissä oli yli 200 ja ilmoittautumisjono oli pitkä. Kehät alkoivat junior handlerilla, jossa oli 12 osallistujaa. Me olimme numerolla 8. Taso oli todella kova.



Menimme juoksujärjestykseen, yhdessä muutaman kerran ympäri. Sitten alkoivat yksilöt.
Pöytää ei ollut, joten pienetkin koirat esitettiin maassa. Liikkeissä tuomari pyysi kolmiota. Hmmph, kamala minkä näköinen se oli. Nenä maassa tuo tuhisi koko ajan, enkä saanut siihen mitään kontaktia, vaikka heilutinkin namia kuonon edessä. Sitten seisotus ja kiitos.



Tuomari otti jatkoon muutamia, me kuuluimme niihin. Sitten menimme yhdessä muutaman kerran ympäri. Koko ajan liikkeet parantuivat. Muutamia handlereita tippui taas ja pian olimmekin neljän parhaan joukossa.
Päätös oli vaikea ja jouduimme seisottamaan koiria todella pitkään. Mila alkoi selvästi väsyä ja häntä laskeutui vähitellen alas. Namilla ja välipalkkauksilla sain kuitenkin sen pysymään edes hetken ylhäällä.

Neljäs sijoittui. Pienen pohdinnan jälkeen meidät käteltiin kolmanneksi. Erittäin tytyväinen olin, sillä olin jo aivan valmistautunut lähtemään kehästä tyhjin käsin. Monet taitavat jäivät taakse.
Kehän jälkeen kävin kurkkaamassa pienten aikuisten kehää ja tajusin, että me pääsisimme sinne jo seuraavaksi. Parina meillä oli pk. chihuahua. Tälläkin kertaa yksittäisliikkeinä meillä oli kolmio, joka meni arvatenkin penkin alle. Reeniä, reeniä! Jostain syystä kolmio on tuottanut ennenkin vaikeuksia. Mila seisoi kuitenkin varsin kivasti ja saimme punaisen.
Kara kävi kehäilemässä ja esiintyi todella kivasti. Hampaiden näyttö on vieläkin ongelma, mutta tuomarilta ja minulta saadut vinkit varmasti auttavat jatkossa harjoittelemista. Kara sai myöskin punaisen nauhan.

Meinasin myöhäsyä punaisten kehästä, kun en tajunnut sen alkavan. Kuulutuksia oli kyllä tullut "pienemmistä" jutuista, mutta en sitten tiedä miksi ei tuosta. Tuomari laittoi noin puolesta välistä poikki ja juoksutti ensimmäistä puolikasta muutaman kerran ympäri. Sitten olisi tullut meidän vuoro, mutta tuomari alkoikin tiputtelemaan koirakoita pois. En tiedä oliko epähuomio vai mikä. Me pysyimme vielä mukana ja sitten juoksimme kaikki vielä yhdessä kehää ympäri. Tuomari kävi kättelemässä välillä taas joitain pois. Mila juoksi ihan kivasti pätkiä, mutta ajattelin palkata sitä silti liikkeisä, että innostus säilyisi. Tätä on tee oikeastaan koskaan. Luulin ettei tuomari enää katso meitä, mutta olinkin väärässä ja meidät käteltiinkin pois. Liekö johtunut siitä vai mistä, mutta sillä hetkellä Mila kuitenkin toimi ihan kivasti.

JH3, PUN-

Mätsärissä piti aluksi olla koiratanssinäytös, mutta se peruuntui saurastumisen takia. "Korvauksesi" oli agilityä. Milakin pääsi näytöksen jälkeen menemään pari putkea ja tottelikin kivasti, vaikka ympärillä oli paljon koiria. Tein myös vähän seuraamista, nyt oli hyvin häiriötä. Todella kivalla vireellä Mila toimikin. Emme me vielä muutamaa askelta pidemmälle päästy, mutta tästä on hyvä jatkaa.
BIS-kehän jälkeen pääsin kokeilemaan vielä Emma Mikkosen suomenajokoira Nikoa. Päivä oli varmasti ollut raskas, mutta todella hyvin koira silti jaksoi. Emmakin sai Milan hihnan päähän ja parin yhteistyö toimi todella hyvin. Ottaen huomioon, että Mila todellakin on minun perään.

 

Yllätys kepeissä

"Aktiivinen" bloggaaja ilmoittautuu! Jospa sitä nyt hetkeksi ennättäisi tännekkin kirjoittelemaan.
Joulun jälkeen on tuntunut, että elämässä ei ole mitään muuta kuin koulu. Stressiä palautettavista töistä, kokeista, numeroista, yhteishausta... Koneella en ole ehtinyt istahtaa pariin viikkoon ja Milankin kanssa touhuilut ovat jääneet erittäin vähälle.

 

 

Olemme me kuitenkin agilityssä käyneet. Viime kerralla meillä oli toisen ryhmän ohjaaja, joka asetti oikein kunnolla haastetta. Ohjaaja sanoi, että kokeillaanpa kuutta keppiä _ilman verkkoja_. Ajattelin, että mitähän tästäkin tulee:D Meillä on ollut tähän asti verkot käytössä, vähän niitä on jo poisteltu, mutta ei ole käynyt vielä mielessäkään ottaa kaikkia pois. Mutta mitä tekee Mila?



Löytää heti alussa oikean välin ja pujotteleekin pari ekaa keppiä, sitten pujahtaa väärästä välistä, mutta eikun uudestaan. Loppuvaiheessa se jo pujotteleekin KUUSI KEPPIÄ ILMAN YHDEN YHTÄ VERKKOA!!! Ei välttämättä kuulosta mitenkään erityisen suurelta jutulta, mutta en mitenkään olisi uskonut. Eihän se vauhti vielä päätä huimannut ja välillä jouduin muistuttelemaan pienellä käsiohjauksella. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.

 

Lauantaina suuntana mätsärit, ihana päästä ajattelemaan välillä muutakin kuin koulujuttuja. Ilmoittauduin 28.2 järjestettävään welsh corgien erikoisnäyttelyyn, junior handleriin. Milan kanssa kisaan siellä suurella todennäköisyydellä. Seuraavaan kertaan on sitten kamalan pitkä aika, kun turkki alkaa olla niin pitkää.
Kameran ulkoitutus on myös arvatenkin jäänyt vähemmällä. Nämä kuvat onvat muutaman viikon takaa.