Tähän
väliin taidan kertoa siitä junnukoiran etsimisestä. Aluksi minun oli tarkoitus
mennä junior handler-kehään Milan kasvattajan koiralla, mutta huomasimme, että
kehät saattavat mennä päällekkäin (ja niinhän ne menivätkin, tai ainakin kiire
olisi tullut). Sitten keksin meidän ihanan trimmaajan, jolta kyselin myös
koiraa junnuihin. Hän oli kuitenkin tulossa vasta sunnuntaina, mutta lupasi
kysyä kaikilta tutuiltaan. Tarjouksia tulikin muutamia. Soitin
yhdelle, mutta hänen koiransa kyyti näyttelypaikalle osoittautui
ongelmalliseksi. Myöhemmin tuli ilmoitus beaglestä. Perjantaina soitin omistajalle ja sovimme tapaamisen beagle-kehälle. Menimme katsomaan
beaglejä ja menin juttelemaan koiran omistajalle. Hänellä oli tarjolla 15 kk
vanha junnuikäinen uros, Osmo. Suloinen nappula<3 Kävin hieman ulkona
harjoittelemassa, siinä samalla omistajan tyttö antoi minulle hyviä neuvoja. Kun olin
tutustunut koiraan, lähdimme katselemaan kehiä ja sovimme, että kävisin
hakemassa Osmon vähän ennen omaa kehääni.
Noin puoli 12 lähdin suuntaamaan kohti beagle-kehää, nakit käteen ja odottelemaan.
Junior handler oli siis jaettu suuren osallistujamäärän takia pienempiin ryhmiin. Minun kehäni alkoi klo 12. Menimme aluksi koko ryhmä kehään, josta tuomari otti isot koirat ensin. Pienet menimme odottelemaan kehän ulkopuolelle.
Sitten tuli meidän vuoro ja olimme ”pienten ryhmässä” toisia, joten kovin kauaa ei tarvinnut yksilöitä jännittää.
Nostin Osmon pöydälle ja tuomari tuli tutkimaan koiran. Tuomari kiersi pöydän ympäri ja teetti edestakaisin ja ympäri. Osmolla oli upeat liikkeet ja harmi, kun se tässä vaiheessa jäi haistelemaan maton ihania tuoksuja. Sain kuitenkin sitä vähän innostettua nakilla.
Kun kaikki olivat tehneet yksilöt, tuomari kutsui vielä kaikki kehään, jonka jälkeen seisotus ja ympyrä. Tässä kohtaa olin todella tyytyväinen, sain Osmon seisomaan hyvin vapaana ja se liikkui ilman minkäänlaisia maan nuuskimisia.
En lähtenyt tavoittelemaan tästä kisasta mitään muuta kuin kokemusta. Korjattavaa tietenkin
löytyi ja itse tiedän, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Osmo oli ensimmäinen
vieras koira ja rotu uusi. Omasta mielestäni selvisin kuitenkin ihan hyvin. Saimme kaikki kaksi
pakettia Pedigree-herkkuja, joista molemmat annoin Osmon omistajalle
kiitoksena lainasta.
Kiertelimme vielä kehillä ja teimme ostoksia. Iltapäivällä katsoimme ryhmäkehät ja sitten menimmekin hotellille. Illalla kävimme vielä syömässä, voi kuinka olikin jo nälkä! Minähän siis en pystynyt syömään oikein mitään koko päivänä, koska jännitti niin paljon.
Noin puoli 12 lähdin suuntaamaan kohti beagle-kehää, nakit käteen ja odottelemaan.
Junior handler oli siis jaettu suuren osallistujamäärän takia pienempiin ryhmiin. Minun kehäni alkoi klo 12. Menimme aluksi koko ryhmä kehään, josta tuomari otti isot koirat ensin. Pienet menimme odottelemaan kehän ulkopuolelle.
Sitten tuli meidän vuoro ja olimme ”pienten ryhmässä” toisia, joten kovin kauaa ei tarvinnut yksilöitä jännittää.
Nostin Osmon pöydälle ja tuomari tuli tutkimaan koiran. Tuomari kiersi pöydän ympäri ja teetti edestakaisin ja ympäri. Osmolla oli upeat liikkeet ja harmi, kun se tässä vaiheessa jäi haistelemaan maton ihania tuoksuja. Sain kuitenkin sitä vähän innostettua nakilla.
En tiedä miks toi häntä jäi noin:,D |
Kun kaikki olivat tehneet yksilöt, tuomari kutsui vielä kaikki kehään, jonka jälkeen seisotus ja ympyrä. Tässä kohtaa olin todella tyytyväinen, sain Osmon seisomaan hyvin vapaana ja se liikkui ilman minkäänlaisia maan nuuskimisia.
Tämä kuva on laadultaan ihan tärähtänyt, mutta julkaisen sen vain ajatuksen vuoksi. Tässä kohtaa sain Osmon liikkumaan hyvin:) |
Kiertelimme vielä kehillä ja teimme ostoksia. Iltapäivällä katsoimme ryhmäkehät ja sitten menimmekin hotellille. Illalla kävimme vielä syömässä, voi kuinka olikin jo nälkä! Minähän siis en pystynyt syömään oikein mitään koko päivänä, koska jännitti niin paljon.
Sä olit näköjään mun kaa samassa ryhmässä sillon lauantaina! Kisasin sillä musta selkäisellä aussilla.
VastaaPoistaAi jaa:D
Poista