Jännitystä

Kamala paniikki on iskenyt jo muutama päivä sitten ja se on vain koko ajan kasvanut.
Tänäänkään ei ole ollut paljoa muuta mielessä. Ihmettelen miten hyvin ruotsin kokeessa pystyin keskittymään, ehkä se meni jopa ihan hyvin.
Ja siis, jos joku ei ole vielä päässyt selville jännityksen paniikin syystä niin tänään me mennään Milan kanssa junior handlerin valmennusviikonloppuun.
Hieman minasi eilen tulla takapakkia, kun minua alkoi koskea kurkkuun. Eihän se voi olla todellista, että kipeäksi olen tulossa juuri tänä viikonloppuna. Tänään kurkkukipu on pahentunut vähäsen, mutta mitään muuta ei ole (onneksi) vielä ilmaantunut. Särkylääkettä ja kurkkupastilleja, eiköhän niillä pärjää.
Koulusta pääsin jo yhdeltä ja rupesin heti harjaamaan Milaa. Pohjavillaa en muistakkaan milloin otin viimeksi ja vaikka muistaisinkin, en viitsisi tunnustaa. Sitäkin siis lähti reilusti. Eilen piti jo pakata, mutta tuli vähän kiire, joten se jäi tälle päivälle. Meidän kuulumisia seuraavan kerran vasta sunnuntaina. Ettei tämä postaus jäisi aivan kuvattomaksi, Mila siistittynä. Pahoittelen huonoa laatua.