Näyttelysiistiminen ja match Show 7.8.2013

Aamulla kaytettiin Mila näyttelysiistimisessa Joensuuta varten. Mila sai taas turkin karkeudesta kehuja;) Lopputulos oli ihan hyvä, rakennekuvaa minulla ei siitä nyt vaalitettavasti ole, paitsi myöhemmässä vaiheessa tulevat mätsärikuvat.
Tämän päivän mätsäriin mentiin kaverini kanssa bussilla, kun ei kyytiä saatu. Milan ensimmäinen bussimatka sujui yllättävän hyvin. Menomatkan se tärisi, mutta rauhoittui vähitellen, kun rapsuttelin ja juttelin sille. Ajattelin, että porukkaa olisi ollut enemmänkin. Ilmo-jonossa oli meitä ennen muutama. Kehiä oli kaksi, jotka olivat (jälleen kerran) melko pieniä. Eihän se tällaisen pikkukoiran kanssa haittaa, mutta joku tanskandoggi ei pääse kunnolla vauhtiin. Tilaa olisi kuitenkin ollut enemmänkin. Toinen kehä oli tyhjillään sen aikaa, kun toisessa oli lapsi&koira, lapsi&lelukoira ja jh. Milan kanssa oltiin siis myös jh-kehässä. Osallistujia oli vaivaiset 4, eli kaikki palkittiin. Me oltiin niistä neljästä kolmansia, luultavasti liikkeiden perusteella. Milaa ei oikein kiinnostanut.


Vapaata seisontaa.

Odottelinmme pieniä aikuisia, joita oli sellaisen reilu 30. Kisasimme numerolla 11 mustaa kääpiövillakoiraa vastaan. Pöydällä tuomari sanoi, että on tainnut muutaman kerran ennenkin olla pöydällä. Totesin vaan että joo. Liikket ympyrä ja edestakaisin, jonka jälkeen mentiin odottamaan tuomiota ja oli villakoiran yksittäisarvostelun vuoro. Sen jälkeen seisotettiin taas koirat ja tuomari käveli meidän luo punaisen nauhan kanssa. Sanoi, että on muuten erittäin hyväkäytöksinen koira. (Niinhän se onkin;))


Parikehässä

Punaisten kehässä otettiin ympäri kaksi kertaa kahdessa ryhmässä, Mila kuului siihen ensimmäiseen. Tuomari otti neljä jatkoon (tai tiputti muut ja jätti neljä jatkoon). Koirakot meidän molemmilta puolilta tippuivat, jonka jälkeen oli jo melko varma, että tiskin hän enää meitä tiputtaa. No niin, neljän parhaan joukkoon päästiinkin. Neljäs ja kolmas sijoitettiin, jonka jälkeen tuomari tuli meidän luo ja antoi sinisen ruusukkeen. "Tämä oli vaikea valinta", olivat tuomarin viimeiset kommentit.



Rakas<33

Jäimme vielä katsomaan BIS-kehää, kun muuten oltaisiin jouduttu odottamaan bussia niin kauan. Bussipysäkillä oli joitain ulkomaalaisia liftareira. Huomasin, että bussi on tulossa. Melkein se ajoi ohi, kun ei ilmeisesti äkännyt, että mekin voidaan tulla kyytiin. Onneksi kuski hoksasi kuitenin pian, muuten olisi pitänyt odottaa puoli tuntia seuraavaan. Tulomatkan Mila oli nätisti sylissä, eikä enää tärissyt.


Toissapäivänä ostin myös uuden objektiivin, Canonin 55-250 mm. Zoomia tarvittiin ja nyt sitä saatiinkin. Tämän postauksen kuvat (lukuunottamatta palkintoposeerausta) onkin otettu sillä.