Silmäoperaatiota

Jälleen kerran postaus oli unohtunut luonnoksiin ja vasta nyt muistin, että tätä ei ole vielä julkaistukaan...

Kavan silmätippakuuri loppui 14.6 torstaina. Silmä ei ollut kuitenkaan muuttunut paremmaksi, joten heti seuraavan viikon maanantai-aamuna soittelin eläinlääkärille. Tällä kertaa menimme ohjeiden mukaan erikoislääkärille, jotta silmä saataisiin tutkittua vielä tarkemmin. Sain peruutusajan vielä samalle päivää, yhdeltä iltapäivälle. Eläinlääkäri tutki silmää ja lopulta löysi yläluomesta pienen väärään suuntaan kasvavan ripsen. Tämä ripsi oli ärsyttänyt silmää ja se tuli poistaa mahdollisimman pian, ettei se aiheuttaisi tuhoa silmässä.
Ellä oli kuitenkin buukattu sen verran täyteen, että Kava jäi vastaanotolle ja operaatio tehtiin vähän myöhemmin päivää. Kava sai rauhoittavan ja kuukahti tosi pian sen jälkeen. Sitten hoitaja tuli hakemaan sen huoneesta ja muutaman tunnin päästä sain soiton, että operaatio oli tehty ja kakaran saisi hakea takaisin kotiin.

Kakara 6kk

Virkeän oloisena Kava olikin vastassa, käveli ihan omin jaloin luokseni ja oli hurjan onnellinen, kun tuttuja oli vastassa. Operaatio oli sujunut hyvin ja ripsi oli saatu poistettua sen verran syvältä, että se tuskin tulee myöhemmin meitä häiritsemään. Toivotaan toki, ettei muitakaan ripsiä ole enää kasvamassa väärään suuntaan ja näitä operaatioita ei tarvitsisi enää myöhemmin tehdä. Viikon silmätippakuurin saimme taas matkaan.
Kava käyttäytyi jälleen kerran hurjan hienosti, se on kyllä ihan paras penska! Kaikki hoitotoimenpiteet sujuu ainaa niin hienosti, kun neiti on oppinut sen, että aina lopussa saa hurjasti namia.

Kuluneita tapahtumia

Viime viikonloppu vietettiin koirien kanssa Aitoossa leiriohjaajakoulutuksessa. Oli tosi kiva viikonloppu ja koirat käyttäytyivät hienosti! Kavakin otti leirielämän aivan kuin kuka tahansa muukin koira ja välillä aivan unohdin, että minulla on pentu mukana. Pentu, jolle annettaisiin vain ikänsä takia paljon anteeksi, mutta eipä Kavalle pahemmin tarvinnut! Suurta yksinolon määrää hiukan etukäteen jännitin, mutta sekin oli ihan turhaa. Häkki on se paikka, johon Kava rauhoittuu tosi hyvin. Pääsimme treenailemaan koirien kanssa monia lajeja ja saimme myös vinkkejä ulkopuolisilta kouluttajilta. Erityisen hyvä oli kokeneen tokoharrastajan koulutustuokio, jossa sain erityisesti Kavan kanssa treenaamiseen hyviä vinkkejä. Kuukauden päästä sitten jatketaan tositoimissa oikealla leirillä!

Leiriltä kotiuduttua huomasin Kavan oikean silmän punoittavan ja se hankasi sitä paljon. Puhdistelin sitä vedellä ja seurailin, ettei se pääse sitä hankaamaan. Seuraavana päivänä oireet jatkuivat ja nyt silmä alkoi myös rähmimään kirkasta nestettä. Tiistai-aamulle sain varattua eläinlääkäriajan ja siellä eläinlääkäri tutki silmät haavaumien varalta, joita ei löytynyt. Oikean silmän vilkkuluomi punoitti ja se oli työntynyt esiin, mutta rakkuloita ei kuitenkaan löytynyt. Kava sai viikon silmätippakuurin.
En voi turhaan hehkuttaa sen käytöstä eläinlääkärin huoneessa! Penska oli hurjan reipas ja antoi tutkia itsensä tosi hyvin. Se oli utelias tutkimaan huonetta ja tutustumaan kaikkiin tökötteihin, mihin sen oli mahdollista yltää. Pikkupaimen sai myös aiheutettua lääkärille pentukuumeen😃 Monesti silmätulehdus tulee myöhemmin helposti toiseenkin silmään, mutta toivottavasti tämä yksi tiputuskuuri riittää meille.

Maanantai-iltana Kava pääsi ekaa kertaa käymään Milan agilitytreeneissä. Sillä on taipumusta lähteä helposti toisten koirien haukuntakerhoon mukaan ja pitkään mietin yritänkö vielä vahvistaa sitä arjessa pois, ennen kun sitä treeneihin vien. Pentu oli kuitenkin hiljaa häkissään koko parin tunnin ajan! En tiedä tyhjensikö rankka viikonloppu Duracell pupun patterit, vai oliko se vaan muuten niin hurjan kiltisti. Mila teki oikein kivasti, kyllä se tästä!

Muuten koirien kanssa on sujunut tosi hyvin. Mila on jo huomannut, että tämä pikkukaveri on tainnut muuttaa meille ihan pysyvästi. Se on ollut pennun kanssa todella hyvähermoinen, mutta jos Kava liikaa alkaa härnätä niin kyllä se sitten ärähtää takaisin. Yllättävän nätisti Kava on pennuksi Milan kanssa leikkinyt ja silloin Milakin on innostunut juoksemaan pennun kanssa kilpaa.

Tässä on ollut koko elämän suhteen vähän kiirusta ja samoin myös koirien kanssa lenkkeily on parin viime viikon aikana jäänyt aika minimiin. Juhlavalmisteluja ylppäreihin (tosiaan siis saan painaa valkolakin päähäni kesäkuussa, ette uskokaan kuinka riemu repesi tulosten tultua!!) ja samalla olen aloitellut vähän pääsykokeisiin lukua.
Erityisesti Kavasta on huomannut, että se ei ole tarpeeksi päässyt ulkona rällättämään. Vähäistä fyysistä liikuntaa on yritetty paikkailla ekstrapaljolla määrällä aivotyöskentelyä. Ihmeen hyvin Kava kuitenkin on nämä vähempi aktiiviset päivät kestänyt, verrattuna siihen, mihin varauduin auspaita harkitessani. Ensi viikon jälkeen tilanne kuitenkin korjautuu. Innolla odotan, että päästään öisille pitkille metsälenkeille kesäisessä hiljaisuudessa!

Huomenna koirulit pääsevät viettämään vähän erilaista viikonloppua. Mila lähtee Saralle hoitoon ja pyörähtää Joensuun näyttelyssä lauantaina ja Kava taasen menee Ealle. Harmi homma, kun en itse surullisemman tapahtuman takia pääsekään Milan kanssa korkkaamaan vetskukehiä, sitä kun niin kovin täällä odottelin. Onneksi kuitenkin tiedän molempien koirien olevan hyvissä käsissä ja voin keskittyä viikonlopun ajan ihan muihin asioihin!

Rokotus ja korvatippa-kuuri

Eilen käytiin Milan kanssa rokotuksessa. Se sujui ihan hyvin, Mila vaan ei suostunut ottamaan naksuja ennen kuin piikki oli pistetty. Sitten se heti kotkaisi ne;) Mila sai myös kahden viikon kuurin korvatippoja. Korvat ovat kutisseet ja ell. epäili hiivan alkua ja ajatteli, että kuuri olisi parasta aloittaa heti. Kaksi kertaa päivässä siis korvatippoja korviin. Mila ei ole siitä liiemmin välittänyt, tai oikeastaan se vihaa koko hommaa. Parempi kuitenkin saada kunnolla korvat nyt kuntoon ennen kuin tulehdus kunnolla alkaa. Muuten tarkastuksessa ei ollut mitään poikkeavaa.

 

 

Milalle on varattu nyt nyppiminen synttäripäivälle ensi keskiviikolle. Mätsäri jää siltä päivältä välistä, mutta saapahan karvan hyväksi sitten kesän mahdollisia Iisalmen ja Joensuun näyttelyitä. Eilen ulkona otin siltä pohjavillaa, jota tuntuikin lähtevän ihan kunnolla. Tänään urakka jatkuu.
Alkuviikosta kirjoittelu tänne jäi vähemmälle, kun oli vielä viimeisimmät kokeet.Sen verran kuitenkin alkuviikon treeneistä mainitsen, että junior handlerissa vaihdettiin nyt siihen kilpailevat/kisavalmiit ryhmään. Tokossa ei sitten mennytkään ihan niin hyvin, kun tuntui, että asenne on, mutta kaikki muu puuttuu. Kotona Mila kyllä osaa ihan hyvin, mutta kaikki taidot tuntuivat karisseen matkalla. Ehkä ensi kerralla paremmin.