Helmikuu

Helmikuussa ollaan nautittu ihanista ja aurinkoisista päivistä. Parasta on, kun huomaa päivän vähän pidentyvän ja pääsee valoisan aikaan lenkille. Lunta saatiin tänne varsin reilusti, Kava on ollut siitä vain onnellinen. Selvästi huomaa, että se on talvipentu. Mökillä ollessa on ollut innokas lumitöidentekokaveri.

Helmikuulle otin halliavaimen omatoimitreenejä varten pitkästä aikaa. Hallilla tulikin käytyä aika lailla kerta viikkoon viikkotreenien lisäksi. Ohjatuissa treeneissä jatkoimme ääntelyyn puuttumista ja treeneissä palkkailin Kavaa paljon. Päästiin tutustumaan mestariluokan kylttehin ja ollaan saatu hyvälle mallille peruutusta ja merkkiä. Kava on oppinut tosi nopeasti ja se yhdistelee asioita mielettömän nopeasti eikä tarvitse kovin montaa toistoa uusiinkaan tehtäviin. 

Kava aloitteli juoksut ja se on ollut vähän omissa höyryissään. Katsotaan olisiko nämä nyt olleet viimeiset juoksut ja sitten kohtu lähtee veks. Kavalla juoksut ja valeraskaudet menee niin omissa maailmoissaan ja sen nykyinen 5kk juoksuväli on mun makuun vähän turhan lyhyt kun iskee vielä valeraskausoireet väliin. Niin paljon helpompaa kun ei tarvitse jännittää kohtutulehduksia, suunnitella harrastus- ja kisaohjelmia ja tuskailla arjessa juoksujen takia, kun niitä pentuja ei nyt Kavan PDAn takia ole ikinä tulossa.