Eilen koitti kauan odotettu päivä, sillä suuntana oli Jyväskylän näyttely. En ole kyseisessä paikassa koskaan ennen ollut, mutta voin kyllä sanoa että se oli hieman pettymys. Halli oli todella ahdas; molempina päivinä arvosteltiin kaikki roturyhmät ja kaikki kehien laidat olivat täyttyneet häkeistä ja trimmipöydistä, joten kovin lähelle kehiä ei päässyt seuraamaan.
Jo näyttelypaikalla minusta tuntui, että olisi pitänyt jättää kokonaan lähtemättä. Oli kamalaa sähläystä etsiä oikeaa hallia ja välillä käydä katsomassa mikä tilanne on kehissä. Mila ei siis lähtenyt mukaan, vaan sain selvitä koko päivän yksin. Esitin rotukehässä suursnautseri "Kukun", jonka esitin myös toukokuussa Varkaudessa. Junior handlerissa minun oli tarkoitus kisata kääpiösnautserilla. Aikataulujen tullessa stressasin, että kehät taitavat mennä päälleikkäin. Kaikki kuitenkin sanoivat, että jos vain siirtyisin junior handlerissa viimeisten joukkoon, ei olisi mitään hätää.
Aamusta minulla oli hyvin aikaa, sillä autokyyti saapui perille yhdeksän aikaan ja kehäni alkoivat puoliltapäivin. Kävin viemässä tavarat junnukehän laidalle, huikkaamassa kehikselle että siirrymme viimeiseksi arvostelussa, moikkaamassa junnukoiraa ja vähän jopa ehdin katsella kehiä.
Kukun saavuttua paikalle treenailin sen kanssa vähän ja aloimme valmistautua kehään. Välillä kävin junnukehällä katsomassa, missä vaiheessa se oli menossa. Jossain niihin aikoihin sain junnukoiran omistajalta viestin, että he joutuvatkin lähtemään. Siinä vähän paniikissa etsimään minulle toista koiraa, mikäli jh-kehään ehtisin ollenkaan. Kyselin kavereilta ja ihanan nopeasti minulle löytyikin englanninsetteri.
Takaisin kohti riisenikehää, jota oltiin juuri aloittelemassa. Kuku oli narttujen avoimessa, joten oli vielä jonkin verran aikaa. Kehä oli TODELLA pieni. Siinä ei ollenkaan saanut juoksutettua koiraa, kun nurkka tuli heti vastaan. Lopputuloksena erittäin hyvä ja avoimen luokan kolmas.
Sitten olikin kova kiire junnukehälle. He olivat juuri saaneet kaikki arvosteltua, mutta meidät onneksi vielä otettiin mukaan. En ollut ehtinyt ollenkaan treenata setterin kanssa ja ennestään kokemusta rodusta on vain yhden kokeilun verran. Koira oli hyvin kokenut, mutta osasi halutessaan ryhtyä oikein hankalaksi. Kamalasti minulla ei ole kommentoitavaa suorituksesta. En vain ollut ollenkaan tyytyväinen siihen. Ehkä pitäisi olla, sillä en tosiaan ollut ehtinyt ollenkaan treenata koiran kanssa.
Kaikki kutsuttiin takaisin kehään ja tuomari otti jatkoon handlereita. Meitä ei odotetustikaan otettu jatkoon. Arvostelussa oli kuitenkin kaikki muut erinomaista paitsi seisottaminen erittäin hyvä.
Aika pian kehän jälkeen minulla lähti bussi kohti Kuopiota. Paljon jäi opittavaa ensi kerraksi, mutta onneksi kaiken sen jälkeen selvisin kuitenkin hengissä kotiin.
Parin viikon päästä suuntana olisi messari! Toivottavasti siellä jäisi aikaa myös ottaa hieman rennommin.
Kuvia minulla ei valitettavasti ole ollenkaan, yksin kun olin liikenteessä eikä kukaan tainnut räpsiä niitä junnukehältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Huomioithan, että kommenttisi tulee näkymään vasta kun olen hyväksynyt sen.